EU:n teollistamispolitiikka tarvitsee reipasta tuuletusta

Kuva: Timo Filpus

Eurovaalien jälkeen uudelta europarlamentilta ja komissiolta tarvitaan selkeä näkemys, miten Eurooppa voi menestyä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Tarvitaan myös konkreettisia toimia.

Kiina on vallannut markkinoita ja noussut erittäin merkittäväksi toimijaksi maailmanmarkkinoilla. Tässä muutoksessa ovat länsimaat olleet auttamassa. Sen lisäksi, että Kiina on investoinut vahvasti omaan teollisuuteensa, ovat monet länsimaiset yritykset investoineet Kiinaan ja siirtäneet tuotantoaan sinne halvempien tuotantokustannusten takia.

Nyt Euroopassa ja Yhdysvalloissa on herätty siihen, että kiinalaiset tuotteet ovat vallanneet markkinat. Kiinan asemaa maailmankaupassa vahvistaa se, että maa hallitsee tietotekniikkaan ja sähköistämiseen tarvittavien välttämättömien mineraalien markkinoita.

Yhdysvaltojen ulkoministeriön pääekonomistin Chad Brownin mielestä näiden kriittisten mineraalien tärkeyttä ei aikanaan ehkä ymmärretty. Hän toteaa Kiinan kasvaneen vuosien mittaan yhä suuremmaksi taloudelliseksi maailmanvallaksi, joka pelaa epäreiluilla säännöillä. Kiinaa on auttanut, että maalla omalaatuinen valtiontuki- ja teollisuuspolitiikka, joka eroaa länsimaisista markkinatalouksista. (KL 28.5.)

Brown muistuttaa, että Kiina on tukenut kriittisten mineraalien tuotantoa paljon ja nyt ollaan tilanteessa, jossa 80–90 prosenttia litiumin, koboltin ja nikkelin kaltaisista mineraaleista joko louhitaan tai prosessoidaan Kiinassa. Tämä antaa Kiinalle uskomattoman suuren vallan maailmanmarkkinoilla.

Kysymys ei ole siitä, että kiinalaiset yritykset tulevat Euroopan ja Yhdysvaltojen markkinoille, vaan ne menevät myös kolmansien maiden markkinoille. Tämä muuttaa Brownin mukaan kilpailuasetelmia hyvin paljon. Kiinan asemaa vahvistaa entisestään, että maa voi tuoda hyökkäyssotaa käyvältä Venäjältä raaka-aineita haluamallaan hinnalla.

Länsimaat ovat alkaneet vastata Kiinan kauppapolitiikkaan lisäämällä valtiontukia ja asettamalla tuontitulleja. Yhdysvallat on tukenut vihreää teknologiaa noin 400 miljardin euron investointiohjelmalla. Lisäksi maan puolijohdeteollisuus on saanut 59 miljardin dollarin tukipaketin. Valtion tuet ovat kasvussa myös Euroopassa.

Brownin mielestä valtiontuet eivät ole ainut tai edes paras keino kilpailussa Kiinan kanssa. Tehokkaampaa olisi hänen mukaansa se, että länsimaat tekisivät laajaa ja koordinoitua teollisuuspoliittista yhteistyötä.

Valtion tuilla on kuitenkin paikkansa. Niitä tarvitaan Brownin mukaan myös siksi, ettei yksityisten yritysten ehkä kannata rakentaa esimerkiksi uutta kaivosta tai mineraalien prosessointilaitosta, sillä Kiina painaa hintoja.

Tullien asettaminen johtaa usein vastatoimiin. Tämä saattaa heijastua myös suomalaisille maatiloille samoin kuin Venäjä-pakotteet Krimin valtauksen jälkeen. Bloombergin uutisen mukaan Kiinan teollisuus pyytää viranomaisia aloittamaan tutkimuksen sianlihan tuonnista EU:sta. EU:ta epäillään polkumyynnistä eli sianlihan myynnistä poikkeuksellisen halvalla. (MT 26.5.)

Säätelyn voimaan ja yhteisiin pelisääntöihin uskova EU on joutumassa Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä kytevässä kauppasodassa ahtaalle, ellei yksimielisyyttä jäsenmaiden kesken löydy.

Valtiontukikilpailussa pienillä jäsenmailla ei ole mahdollisuuksia. VTT:n tuoreen selvityksen mukaan Suomi on jäämässä Keski-Euroopan jalkoihin kiristyvässä valtiontukikilpailussa. Maailman kauppajärjestön (WTO) rooli on kutistunut ja maailmakaupan pelisäännöt ovat menossa uusiksi.

Timo Filpus