Itärajan poikkeustoimille on kansan tuki – oikeusvaltio ja rajan turvallisuus voidaan turvata yhtä aikaa

Esitetyn poikkeuslain mukaan rajavartijat voisivat poistaa maahantulijan Suomesta tarvittaessa voimakeinoin. Kuva on vaihdettu 2.4.2024. Kuva: Mikko Nikkinen

Hallitus lähetti reilu viikko sitten lausunnoille lakiehdotuksen väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi. Lausuntoaika päättyi tänään maanantaina. Kapulakielisen muotoilun takana on poikkeuksellisen raju ehdotus. Käytännössä laki mahdollistaisi turvapaikkahakemusten vastaanoton lopettamisen itärajalla ja henkilön poistamisen Suomen alueelta. Esitys on ristiriidassa Suomen perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa. Sen hyväksyminen poikkeuslakina edellyttää viiden kuudesosan enemmistöä eduskunnassa.

Esityksen taustalla on Venäjän hybridioperaatio, jossa se järjestää turvapaikanhakijoita Suomen rajalle. Toistaiseksi rajan tilapäinen sulku on rauhoittanut tilanteen. Maastorajan yli Suomeen on tullut yksittäisiä turvapaikanhakijoita. Viranomaisilla on kuitenkin käsitys, että lumien sulettua maastorajan yli voi tulla hallitsematon määrä ihmisiä. Poikkeuslaki otettaisiin käyttöön valtioneuvoston ja tasavallan presidentin erillisellä päätöksellä.

Lain keskeisin vaikutus olisi, että se poistaisi välineenä käytettäviltä ihmisiltä motivaation pyrkiä Venäjän kautta EU:n alueelle. Laki antaisi rajavartioille myös mahdollisuuden fyysisesti estää ihmisten tulo maastorajan yli ja tarvittaessa ohjata heidät voimakeinoin pois Suomen alueelta. Uusia voimakeinoja Rajavartiolaitokselle ei säädetä. Rajavartijoiden tulisi samalla tunnistaa lapset ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevat tulijoiden joukosta sekä ne, joilla on välitön syy pelätä henkensä puolesta.

Voimankäytön sallimiselle rajan luvattomasti ylittävien henkilöiden palauttamiseksi on kansan vahva tuki. MT:n tuoreen kyselyn mukaan 66 prosenttia suomalaisista sallisi rajan yli tulevien turvapaikanhakijoiden työntämisen takaisin voimakeinoin. Voimakeinoja ei sallisi 14 prosenttia vastaajista, loppujen ollessa kannastaan epävarmoja. Vasemmistoliiton äänestäjistä 47 prosenttia vastustaa ja 24 prosenttia kannattaa voimakeinojen sallimista tulijoiden palauttamisessa Venäjälle. Vihreiden kannattajista voimankäytön sallimista vastustaa 36 prosenttia ja kannattaa 33 prosenttia. Kaikkien muiden puolueiden kannattajista enemmistö sallisi voimankäytön. Vahvinta kannatus on perussuomalaisten RKP:n ja kokoomuksen kannattajien keskuudessa (MT 25.3.).

Toistaiseksi vasemmistoliitto on ilmoittanut vastustavansa lakia. Myös vihreät suhtautuu siihen erittäin varauksellisesti. Nihkeyttä on myös hallituspuolue RKP:ssä. Poikkeuslain taakse tarvitaan 166 kansanedustajaa, joten yksin vasemmistoliitto ja vihreät eivät sitä pysty torjumaan. Kynnys perustuslain vastaisen poikkeuslain säätämiselle on erittäin korkea. Perustuslakiin on kuitenkin jätetty sellainen mahdollisuus. Suhde kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin on hankalampi. Osa oikeustieteilijöistä ajattelee, että niitä ei voi ohittaa edes poikkeuslailla, koska perus- ja ihmisoikeudet ovat Suomen valtiosäännön perusta. Todennäköisesti poikkeuslaki päätyisi aikanaan EU-tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen arvioitavaksi. Monet EU-maat kuitenkin ovat jo vuosia soveltaneet saman tyyppistä käytäntöä omilla Venäjän ja Valko-Venäjän vastaisilla rajoillaan.

Suomen valtiojohdon tärkein tehtävä on turvata maamme turvallisuus ja alueellinen koskemattomuus kaikissa oloissa. Venäjän hybridioperaatiot eivät saa horjuttaa turvallisuuden tunnetta raja-alueilla. Toisaalta Suomen täytyy pitää kiinni oikeusvaltion periaatteista. Venäjän tavoitteena on saada aikaan vaikutelma, että länsimaat eivät noudata omia ihmisoikeussääntöjään. Yhtälö on äärimmäisen vaikea, mutta vaakakupissa Suomen turvallisuus painaa aina eniten.