Metsien suojelusuunnitelmista tieto hyvissä ajoin
Viranomaisten avoimuus metsien suojelusuunnitelmissa on tärkeää. Sekä kaivos- että metsäyhtiöt pohtivat investointejaan pitkälle tulevaisuuteen.
Siilinjärven apatiittikaivos on Suomen suurin avolouhos. Sen omistaa lannoitevalmistaja Yara. Kuva: Petteri Kivimäki5.7.202618:30
Lue artikkelin tiivistelmä- Kaivosala arvostelee valtion tapaa nimetä vanhoja metsiä suojeluun malminetsintälupien jälkeen. Avoimuutta pidetään tärkeänä investointien vuoksi.
Tiivistelmä on Rengin, Viestimedian oman tekoälyavustajan, tekemä ja ihmisen tarkistama.Ympäristönsuojelun ja talouden välinen suhde puhuttaa metsäteollisuuden lisäksi kaivosalalla. Kaivosteollisuus on närkästynyt tavasta, jolla valtio on nimennyt vanhoja metsiään suojelukohteiksi. Ala kokee tulleensa sivuutetuksi suojeltavien alueiden määrittelyssä. Kaivosteollisuus ry:n mukaan ainakin Keski-Lapissa on ollut tapauksia, joissa valtio on suojellut Metsähallituksen maita annettuaan ensin alueelle malminetsintäluvan. Yhtiöiden kannalta tilanne on ongelmallinen, jos ne ovat ehtineet tehdä hyödyttömiksi osoittautuvia investointeja etsintöjen käynnistämiseksi.
Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomelan mukaan tutkimuksiin on saatettu sijoittaa tai varata miljoonia euroja ennen tietoa suojelusta. Pulju Malminetsintä oy kertoo kuulleensa eräälle malminetsintäalueelleen osuvista suojelusuunnitelmista ensimmäisen kerran viranomaisten sijaan uutisista. Yhtiö sanoo investoineensa projektialueelle Kittilässä viime vuosien aikana yli neljä miljoonaa euroa, mutta alue uhkaa nyt jäädä tutkimatta. Yhtiö vakuuttaa, ettei se arvostele suojelua vaan toimintatapaa (MT 30.6.).
Petteri Orpon (kok.) hallitus sopi ohjelmassaan valtio-omisteisten vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelusta. Tärkeimpiä kriteerejä ovat puuston ikä ja lahopuun määrä.
Yhtiö kuuli suojelusta uutisista.
Kaivosyhtiöitä hiertävät myös hallituksen päätökset olla laskematta kaivosveroa ja korottaa alan sähköveroluokkaa. Päätökset ovat yhtiöiden mukaan vähentäneet Suomen houkuttelevuutta investointikohteena. Yhtiöiden huoli on ymmärrettävä tilanteessa, jossa Eurooppa pyristelee irti raaka-aineriippuvuudestaan Kiinaan, Yhdysvaltoihin ja Venäjään. Kaivosala muistuttaa, että tutkimustoiminta ei automaattisesti merkitse kaivoksen perustamista. Voidaan toki kysyä, miksi yhtiö tutkisi tiettyä aluetta, jos se ei näkisi siellä liiketoimintamahdollisuuksia.
Kaivostoiminta ajautuu ajoittain vääjäämättä ristiriitaan suhteessa ympäristönsuojelutavoitteisiin ja asukkaiden toiveisiin elinympäristönsä koskemattomuudesta. Avoimuuden merkitys on siksi suuri. Sitä pitää vaatia sekä viranomaisilta että yrityksiltä. Luvitus-, kaavoitus- ja suojeluprosessien on oltava läpinäkyviä ja osapuolia aidosti osallistavia. Yrityksiltä puolestaan voidaan edellyttää tiedottamista suunnitelmistaan niin avoimesti kuin liikesalaisuuden puitteissa on mahdollista.
Yrityksiltä voidaan edellyttää tiedottamista.
Kunnat ovat kaivostoiminnassa sekä hyötyjiä että vahingonkärsijöitä. Kaivokset tuovat työpaikkoja, toimeliaisuutta ja siten verotuloja. Hallituksen päätös leikata kuntien osuutta kaivosveron tuotosta kuitenkin kirpaisee kaivospaikkakuntia. Kaivosten haittavaikutukset ovat paikallisia, joten merkittävä osuus verotuotoista pitäisi jättää kaivospaikkakunnille.
On kaivosala saanut kuulla myös myönteisiä uutisia. Hallitus on yksinkertaistanut luvitusta ja pitänyt kiinni tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta. Euroopalla ei ole varaa säädellä itseään paitsioon kilpailussa Yhdysvaltojen, Kiinan ja nousevien talouksien kanssa. Sama pätee Suomeen Euroopan sisäisessä kilpailussa. Mineraali- ja metalliklusteri laajasti ymmärrettynä muodostaa noin 15 prosenttia Suomen viennistä. Vastuullisesti toteutettuna tämänkin liiketoiminnan tuomille euroille on käyttöä talouskasvun vauhdittajana.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
