Yhteinen tahto pitää toteuttaa

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen viime vuoden kesäkuussa asettama parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea julkisti työnsä tuloksen torstaina.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) johtamassa komiteassa oli kaksi edustajaa jokaisesta eduskuntapuolueesta. Työn tuloksena syntynyt Energia- ja ilmastotiekartta 2050 vahvistaa, että eduskunnassa vallitsee laaja yksimielisyys uusiutuvan kotimaisen energia kasvavasta merkityksestä.

Tavoitteena on nostaa Suomen energiaomavaraisuus 50–60 prosenttiin. Jos ydinvoimakin lasketaan omavaraisuuteen mukaan, nousee tavoite 80 prosenttiin. Lisäksi tavoitteena on hiilineutraali Suomi.

Kivihiilestä on tarkoitus luopua mahdollisimman pian. Vaikka turpeen polttaminen ei komitean mukaan ole pitkällä aikavälillä ilmastotavoitteiden mukaista jos hiilidioksidia ei oteta talteen, puoltaa se käyttämistä kotimaisuus.

Energiaomavaraisuuden nostamisessa auttaa kotimaisten uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisen ohella energiatehokkuuden parantaminen yhteiskunnan kaikissa toiminnoissa.

Komitean arvion mukaan sähkön osuus energian kulutuksessa tulee kasvamaan, joten sähkön huoltovarmuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Sähkön tuotannon tavoitteena on tuotantokyvyn omavaraisuus vuositasolla.

Vapaavuoren mielestään pienen maan pitää uskaltaa panostaa niihin aloihin, joista on todennäköisesti mahdollisuus luoda jotakin uutta. Parhaiten pärjäämme Vapaavuoren mukaan yhdistämällä puun ja pään.

Suomessa metsäbiomassa asema uusiutuvan energia lähteenä tulee olemaan ensisijainen ja ratkaisevan tärkeä. Metsien lisäksi Suomen tulevaisuus pitää rakentaa arktisuuden, puhtaan teknologian ja digitalisaation varaan.

Energia- ja ilmastokartan laatimisen syynä on EU:ssa sovittujen kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisen lisäksi myös heikko taloustilanne. Päästöjen vähentämisestä sovittaessa ei ainakaan kaikille ollut selvää, että samalla kertaa voidaan pelastaa Suomen kansantalous.

On erittäin hyvä, että eduskuntapuolueilla on yhteinen näkemys mihin suuntaan halutaan mennä. Se, miten päästään perille, jää kuitenkin tulevien hallitusten ja eduskuntien päätösten varaan.

Matkasta tulee joka tapauksessa pitkä, koska esimerkiksi sähkön tuotannossa on mittava alijäämä jo nyt.

Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ovat laskeneet, ettei sähkön tuotanto vastaa kulutusta vuoden 2035 jälkeen, vaikka kaikki suunnitelmissa olevat ydinvoimalat rakennettaisiin. Omavaraisuutta ei saavuteta, vaikka selvityksessä sähkön kulutusennustetta alennettiin aikaisimpiin selvityksiin verrattuna.

Komitean mukaan energia- ja ilmastopolitiikan tulee olla johdonmukaista ja sitoutunutta. Tässäkin suhteessa on paljon parantamisen varaa.

Pitkäjänteisyys politiikasta on puuttunut ja energiapolitiikkaa on muutettu useasti kesken vaalikauden. Kalliita energiainvestointeja on aika mahdotonta tehdä ilman johdonmukaista ja sitoutunutta politiikkaa.

Koska eduskunnassa vallitsee tulevaisuuden suunnasta laaja yksimielisyys, niin yhteinen tahto pitää kiireesti toteuttaa myös käytännössä. Selvityksiä ja raportteja on nyt riittävästi.

Jos eduskunta todella haluaa tehdä Suomesta biotalouden kärkimaan, tulee maaseudun merkitys korostumaan vahvasti. Kehittyvää ja kasvavaa biotaloutta ei voi olla ilman elinvoimaista maa- ja metsätaloutta.