Kriisissä rahastaminen pilaa yritysten maineen

Kun eurooppalainen sota tyrkkää taloutta taantumaan, osa yrityksistä tekee poikkeustilassa ennätysmäisiä tuloksia. Muun muassa Keskon tammi- syyskuun tulos oli yhtiön kaikkien aikojen paras, vaikka se oli hävinnyt markkinaosuutta ruokakaupan toiselle jättiläiselle S-ryhmälle.

Lannoiteyhtiö Yara tahkoaa kriisitunnelmissa niin kovasti rahaa, että se jakaa omistajilleen jopa ylimääräistä osinkoa. Myös Helsingin seudun energiayhtiön Helen ja eräät muut sähköyhtiöt tekevät hurjaa tulosta, vaikka kuluttajat ovat nääntymässä sähkölaskujensa edessä.

Erityisesti ruokaketjun alkupäässä hätä vain kasvaa. Hälyttävintä huoltovarmuuden kannalta on tieto, jonka mukaan viidennes maatiloista ei aio hankkia lannoitteita ensi kasvukaudelle lainkaan (MT 1.11.) .

Joka kolmas tila törmää myös sähkön hinnan moninkertaistumiseen vuoden loppuun mennessä. Tyrmistyttävää on myös, että joka neljäs tila ei enää selviä laskujen maksamisesta ajallaan.

Tuottajat eivät ole ongelmineen yksin. Myös pitkään halvasta ruuasta hyötyneet kuluttajat kohtaavat nyt inflaation, joka näyttää vain kiihtyvän. Pienituloiset perheet joutuvat jo tällä hetkellä tarkasti pohtimaan, kuinka raha riittää ruokaan.

Vaikka markkinatalous antaa mahdollisuuden kriisin hyödyntämiseen liiketoiminnassa, kansalaisten ei tarvitse tätä tietenkään hyväksyä. Myös yritysten itsensä kannattaa pohtia sosiaalista vastuutaan ja mainehaittaa, joka niitä uhkaa.

Kauppa on ollut tuottajien kiukun kohteena jo vuosia, mutta nyt kriittiseen rintamaan on liittymässä muitakin. Kuluttajien lisäksi poliittiset päättäjät joutuvat pohtimaan, mitä asialle voitaisiin tehdä. Myös kilpailu- ja kuluttajaviranomainen voisi vihdoin havahtua huolehtimaan siitä, että kilpailuolosuhteet myös ketjun sisällä ovat reilut.

Kiinnostavaa on myös kaupan liiton vaitiolo asiasta. Alan etujärjestön toimitusjohtajasta, Mari Kiviniemestä ei ole aikoihin kuulunut mitään. Tämä on erikoista. Entiseltä pääministeriltä voisi hyvinkin odottaa osallistumista ruokaketjun kurjistumista koskevaan keskusteluun.

Nykyisen hallituksen maa- ja metsätalousministerit Jari Leppä (kesk.) sekä Antti Kurvinen (kesk.) ovat yrittäneet suitsia kaupan valtaa. Tulokset ovat olleet vaisuja. Muuta hallitusta ja erityisesti pääministeripuolue sosialidemokraatteja asia ei ole kiinnostanut.

Muutos on näkyvissä. Niin häikäilemättömiä voittoja osa yrityksistä nyt kerää.

Kovia voittoja tekevien sähköyhtiöiden toimet on tuominnut selväsanaisesti elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.). Hänen mielestään on aivan kestämätöntä, jos yritykset käyttävät sotatilanteen seurauksia hyväkseen.

Vasemmiston lisäksi tilanteen voisi olettaa kiinnostavan gallup-suosikki kokoomusta, joka toistaiseksi on pysynyt asiasta hiljaa. Sen sijaan aiemmin puolueesta irtautunut Hjallis Harkimo (Liike Nyt) on jo näkyvästi kiirehtinyt tukitoimia.

Kaupan, sähköyhtiöiden ja Yaran suitsiminen ei ole poliitikoilta helppo harjoitus. Sitä se ei ole myöskään maaseudun elinkeinoja puolustavalle MTK:lle, joka on vuosia puurtanut asian parissa.

Meneillään olevassa johtajakisassa sekä nykyinen puheenjohtaja Juha Marttila (kesk.) että haastajaksi lähtenyt eurooppalaisen alan etujärjestön pääsihteeri Pekka Pesonen (kesk.) ovat korostaneet tilanteen kohtuuttomuutta.

Puheenjohtajakilvan edetessä kenttäväki odottaa uusia keinoja asian ratkaisemiseksi sekä lyhyellä tähtäyksellä että pidemmällä aikavälillä.

Ruokamarkkinat ovat olleet jo kauan epäkunnossa. Nyt ne ovat kokonaan rikki. Jos korjausta ei tule, ruuan riittävyydestä ja sen hinnasta tulee ongelma, jota mikään hallitus ei eteensä halua.