Synkkiä arvioita Suomen taloudesta

Metsä- ja telakkateollisuutta lukuun ottamatta Suomen taloudesta ei ole kuulunut pitkään aikaan myönteisiä uutisia. Vaikka talouden kolme vuotta jatkunut supistuminen kääntyi viime vuonna puolen prosentin kasvuun, alkuvuoden heikot vientiluvut eivät lupaa hyvää.

Nordean tuoreen arvion mukaan viime vuoden pieni kasvu johtui kotitalouksien yllättävän kovasta kulutuksesta. Nordean ekonomistin Pasi Sorjosen mukaan Suomi söi viime vuonna kuitenkin enemmän kuin tienasi. Tällainen meno ei voi Nordean mukaan jatkua.

Nordean pääekonomistin Aki Kangasharjun mielestä yhteiskuntasopimus on jäämässä torsoksi eikä siitä ole odotettavissa viennin parantajaa tänä tai ensi vuonna. Nordean arvion mukaan talouskasvu jää tänä vuonna puoleen prosenttiin. Jos yhteiskuntasopimusta ei synny tai lakkoillaan laajasti, kasvua ei tule senkään vertaa.

Danske Bankin viimeviikkoisen arvion mukaan tammikuun vientiluvut olivat odotettua huonommat.

Pellervon taloustutkimus PTT arvioi eilen, että bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 0,7 prosenttia. PTT:n mukaan jahkailusta maksetaan hitaana talouskasvuna ja korkean työttömyytenä. Kotimainen kulutus ei kasva, vaan talouden elpyminen on viennin varassa.

EU-komissio arvioi pari viikkoa sitten, että Suomi on ainoa maa Kreikan ohella, jossa talouden kasvuvauhti on alle prosentin. Suomen talouskasvuksi komissio arvioi 0,5 prosenttia.

Suomen julkinen velka nousi Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 63,1 prosenttiin bkt:stä. Luku ylittää kasvu- ja vakaussopimuksen 60 prosentin ylärajan.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) saikin EU-komissiolta viikko sitten varoituskirjeen. Kirjeessä muistutetaan, että Suomi on rikkonut viime vuonna kasvu- ja vakaussopimuksessa määriteltyjä velka- ja alijäämäkriteereitä.

Komissio kehottaa Suomea jatkamaan rakenteellisia uudistuksia sekä parantamaan kilpailukykyään ja tuottavuuttaan.

Moninkertaisen ministerin, Euroopan investointipankin varapääjohtajan Jan Vapaavuoren mielestä Suomi on rauhan ajan historiansa pahimmassa kriisissä. Eilen julkaistussa kirjassaan "Puoliholtiton Suomi" Vapaavuori kirjoittaa, että Suomi on ajautunut kriisiin velloessaan oman erinomaisuutensa luulossa samalla kun ongelmat on lakaistu maton alle.

Vapaavuori arvioi, että pääministeri Kataisen hallitus oli tuhoon tuomittu jo aloittaessaan. Budjettiriihet olivat teatteria, päätöksentekokyky hukassa ja ministeripalaverit usein painajamaista jänkkäämistä. Stubbin hallituksen sijaan olisi tarvittu uudet vaalit. Viime vaalikausi olikin Vapaavuoren mielestä Suomen talouden kannalta menetetty nelivuotiskausi.

Hukkaan on mennyt osaksi myös meneillään oleva vaalikausi. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite on yhteiskuntasopimus, jonka avulla Suomen kilpailukykyä parannettaisiin. Lähes vuoden jatkuneet neuvottelut ovat takkuilleet monta kertaa ja hallitus on joutunut perääntymään tavoitteistaan.

Sopimisen kannalta ratkaisevaan rooliin nousi SAK:n suurin jäsenliitto Palvelutyöntekijöiden ammattiliitto PAM. Liitto ehti jo kertaalleen hylkäämään yhteiskuntasopimuksen. Eilen PAMin hallitus kokoontui käsittelemään asiaa uudelleen.

PAMin hallitus päätti äänestyksen jälkeen lähteä tiukoin reunaehdoin neuvottelemaan työnantajaosapuolen kanssa. PAMin päätös on maan hallitukselle ja muille työmarkkinajärjestöille erittäin tärkeä, koska ilman PAMia yhteiskuntasopimus olisi kaatunut jo ennen alakohtaisia neuvotteluja.

Kevään aikana selviää, syntyykö Suomen kilpailukykyä todella parantavia sopimuksia. Ne olisivat enemmän kuin tarpeen, mutta neuvottelujen jatkuminen on joka tapauksessa askel eteenpäin.