Brändit kaupan

Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala (vihr.) ei aio luopua aikeistaan myydä valtion omistama Altia kokonaan.

Hautala perustelee myyntiä sillä, että valtiolla on rajalliset mahdollisuudet panostaa yhtiöön. Uusien omistajien lisäpääoma varmistaisi hänen mielestään yhtiön mahdollisuudet pärjätä kansainvälisillä markkinoilla.

Teoriassa asia varmasti on näin, mutta käytännössä tilanne on aivan toinen. Altian mahdollisesta myynnistä saatavat rahat menevät suoraan valtion kassaan, niistä ei yrityksen kehittämiseen riitä euroakaan.

Hautala on rauhoitellut myynnin vastustajia ja suomalaisen ohran viljelyn puolesta huolestuneita. Hän ei usko, että viinan valmistus katoaisi kaupan seurauksena Suomesta, koska Koskenkorva on niin vahva brändi, ettei se häviä minnekään.

Brändin säilymisen suhteen Hautala on varmaankin oikeassa, mutta niissä piilee myös pahin ongelma. Brändit eivät häviä mihinkään, mutta niiden tuotanto voidaan siirtää mihin vain. Vaikka juomien tuotanto säilyisikin Suomessa, etanoli voidaan tuoda mistä vain.

Altian omienkin nettisivujen mukaan vahvat brändit ovat Altian menestyksen ydin. Altian brändejä ovat Koskenkorvan lisäksi muun muassa Renault konjakki ja Skåne Akvavit. Kesäisen Larsen-konjakkibrändin ostamisen jälkeen Altia on maailman kuudenneksi suurin konjakkitalo.

Mahdolliset ostajat havittelevat nimenomaan Altian brändejä eikä itse etanolin valmistamista. Miten turvataan Altian työntekijöiden ja viljaa etanolin valmistamiseen tuottavien viljelijöiden työn jatkuminen?

Altian myynti oli keväällä vuoden ensimmäisessä lisäbudjettiesityksessä, mutta se vedettiin vasemmistopuolueiden vastauksen takia pois. Alkuviikosta Hautala patisteli vasemmistopuolueita Altian myynnin kannalle.

Eduskunta on myöntänyt jo vuonna 2001 valtuudet myydä 49,9 prosenttia Altiasta. Valtion määräysvallan säilymiselle yhtiössä on hyvät perusteet sekä työllisyyden, kansantalouden että huoltovarmuuden turvaamiseksi.