Ruokaturvassa on kysymys oikeudenmukaisuudesta

Maatalouden vuosia jatkunut kannattavuuskriisi uhkaa vakavasti suomalaista ruokaturvaa. Kuva: PasiLeino

Ruuan hinta on noussut maailmanmarkkinoilla jo pari vuotta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut energian, viljojen ja öljykasvien hinnat globaalisti ennätystasolle. Hintojen nousua ovat seuranneet muutkin elintarvikkeet. YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön FAO:n mukaan ruuan hintaindeksi nousi maaliskuussa kaikkien aikojen ennätykseen.

Turun yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan professorin Kari Liuhdon mukaan Venäjän hyökkäystä seurannut ruuan hinnannousu ja ruuan saatavuusongelma ovat vakava uhka maailman ruokahuollolle. Ongelmaa pahentaa, että samaan aikaan venäläisen ja ukrainalaisen viljan isoimmissa ostajamaissa Aasiassa, Afrikassa ja Lähi-idässä on ennätyksellisen lämmintä. (MT 13.5.)

Venäjän ja Ukraina tuottama vilja ovat yhdessä jopa 30 prosenttia maailman vientiviljasta. Monet Pohjois-Afrikan maista tuovat jopa 80 prosenttia viljastaan Ukrainasta tai Venäjältä. Liuhdon mielestä globaalin ruokakriisin ainekset ovat kasassa. Tilannetta on verrattu vuoden 2011 Arabikevään tapahtumiin, jotka käynnistyivät ruuan hinnan nopeasta nousun seurauksena.

Länsimaissa ruuan osuus kuluttajien menoista on 10–15 prosenttia, mutta Afrikassa ja Lähi-idässä ruokaan saattaa mennä tuloista moninkertainen määrä. Ruuan nopea kallistuminen ja saatavuusongelmat ajavat yhteiskunnat nopeasti kaaoksen.

Ruuan rajulla hinnannousulla on isot vaikutukset. Ruokakriisiä voi seurata suuri pakolaistulva Afrikasta ja Lähi-idästä Eurooppaan. Liuhto epäilee, että pakolaistulvan käynnistäminen saattaa olla Venäjän toimien tarkoitus. Sen avulla Venäjä pyrkii horjuttamaan Euroopan unionin yhtenäisyyttä ja hajottamaan koko EU:n.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta kiinnitti Valtioneuvoston ajankohtaisselontekoon antamassaan lausunnossa huomiota globaaliin ruokaturvan tärkeyteen. Valiokunnan mukaan mahdollisuus saada riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa on yhteydessä yhteiskunnallisiin levottomuuksiin.

Ruokaturvasta huolehtiminen on maa- ja metsätalousvaliokunnan mukaan keskeinen osa kokonaisturvallisuutta ja kansainvälistä varautumisyhteistyötä. Maailmanlaajuisen ruokapulan seuraukset voivat heijastua Suomessa myös siirtolaisuuden ja pakolaisten lisääntymiseen. Sen lisäksi, että Suomella pitää valiokunnan mielestä olla kyky huolehtia omien kansalaisten ruuan saannista kaikissa olosuhteissa, tulee Suomen kantaa omalta osaltaan vastuuta myös kansainvälisen ruokaturvan parantamisesta.

Ruokaturva edellyttää, että ruuan tuottaminen on kannattavaa. Maatalouden vuosia jatkunut kannattavuuskriisi uhkaa vakavasti suomalaista ruokaturvaa. Lupauksista huolimatta merkittävää muutosta ei ole näkynyt. Suurin vastuu ruokaketjun oikeudenmukaisuudesta ja ruokaturvan säilyttämisestä on ennätystuloksia tekevällä kaupalla.

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) luottaa edelleen siihen, että markkinat korjaavat tilanteen, koska kaupalla ei ole enää varaa laskea ruuan tuonnin varaan. Jos näin ei tapahdu, on hänen mukaansa muutettava lainsäädäntöä. Yaran toiminnan ja lannoitemarkkinat hän kuitenkin haluaa EU-pöytiin.

Omasta ruokaturvasta huolehtimisessa on kysymys myös maailmanlaajuisesta oikeudenmukaisuudesta. Ruokaturvaa voidaan tukea ja edistää sillä, että jokainen maa, jolla on siihen mahdollisuus, tuottaa ruuan vähintäänkin omalle kansalleen. Jos vauraammat maat ovat kilpailemassa samoilla niukkenevilla ruokamarkkinoilla köyhempien maiden kanssa, nostaa se ruuan hintaa entisestään ja heikentää maailmanlaajuista ruokaturvaa.

Viime kuukausien tapahtumat ovat jälleen osoittaneet, kuinka vahva ase on ruoka. Ei ole todellakaan yhdentekevää, kenen vyöllä ovat nyt maailman ruoka-aitan avaimet.