Moni ukrainalainen tulee Suomeen pitkäksi aikaa

Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheuttaa valtavan pakolaisten aallon kaikkialle Eurooppaan. Viime arvioiden mukaan heitä on jo lähes neljä miljoonaa.

Myös Suomi kantaa vastuunsa tästä humanitäärisestä katastrofista. Kuluvan vuoden aikana tänne odotetaan tulevan jopa 80 tuhatta Venäjän silmitöntä väkivaltaa pakenevaa ukrainalaista siviiliä.

Erona vuoden 2015 suureen Syyrian sodasta aiheutuneeseen pakolaisaaltoon on tällä kertaa se, että kriisin alkusyy on selvä, äkillinen ja suomalaisia lähellä. Pääosa tulijoista on nyt naisia ja lapsia. Miehet ovat jääneet rintamalle puolustamaan kotimaataan.

Monelle suomalaiselle tilanteeseen on jo oman historian evakkokokemusten takia helppo suhtautua. Auttamishalu on ollut suurta. Hätää kärsiville perheille on lahjoitettu pyyteettömästi.

Monet kunnat ovat toimineet huomattavan ripeästi järjestäessään lapsille mahdollisuuden päästä kouluun ja mahdollisimman turvalliseen arkeen kiinni.

Myös työlupien osalta viranomaiset pyrkivät nopeampaan ja sujuvampaan toimintaan kuin edellisessä kriisissä. Mitä nopeammin tulijat saadaan mukaan suomalaiseen työelämään, sitä paremmin kotouttaminen onnistuu.

Aiemmista ongelmista on varmasti opittu. Vastaanottokeskuksilla on aiemmilta ajoilta huono kaiku. Pitkä turvapaikan tai työluvan odottelu ilman mielekästä tekemistä harmitti ja turhautti pakolaisia. Myös suomalaisille syntyi mielikuva kalliista, byrokraattisesta ja tehottomasta tavasta toimia.

Tällä kertaa viranomaiset tuntuvat pystyvän joustavampaan ja sujuvampaan toimintaan. Myös ukrainalaisten tulijoiden kielitaito ja oma aktiivinen asennoituminen helpottavat suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista.

Suuri osa ukrainalaisista pakolaisista haluaa palata nopeasti kotimaahansa. Valitettavasti kriisin jatkuminen ja venäläisten halu lamaannuttaa koko Ukrainan toimintakyky eivät lupaa tässä asiassa hyvää. Käytännössä on jo nyt selvää, että moni Suomeen paennut asuu täällä pitkään.

Huomattavan moni myös jää tänne. Suomi saa uusia kansalaisia. Heidät kannattaa toivottaa tervetulleiksi pidemmäksikin aikaa.

Suomessa on vuosia puhuttu työperäisen maahanmuuton tarpeesta. Vaikka muuttoliike nyt tai seitsemän vuotta sitten ei työperäistä olekaan, sitä kannattaa muovata voimakkaasti tähän suuntaan.

On otettava oppia niistä menestystarinoista, joita jo tähän mennessä maahanmuutosta on saatu. Olennaisia asioita ovat olleet työllistyminen, yritteliäisyyden tukeminen ja työhön valmentavan koulutuksen aikaansaaminen.

Ukrainalaisia on jo vuosien ajan työskennellyt suomalaisilla maatiloilla sekä kausiapuna että jatkuvissa työsuhteissa. Kotiutuminen pienille paikkakunnille on sujunut pääsääntöisesti hyvin. Myös näistä esimerkeistä kannattaa nyt ammentaa pakolaiskriisin hoidossa.

Pienet kunnat voivat tarjota perheille sekä turvaa että työtä ja toimeentuloa. Työvoimapulasta kärsivien yritysten kannattaa olla aktiivisia. Kielitaitoista ja koulutettua henkilöstöä saattaa hyvinkin olla nyt saatavilla.

Samalla on huomattava, että Venäjän aiheuttaman pakolaisuuden osalta kysymyksessä on vasta ensimmäinen aalto. Kun ruokapula maailmalla kärjistyy, nälkiintyvät ihmiset hakevat turvaa sieltä, missä mahdollisuudet säällisen elämään ovat olemassa.

Suomi on silloinkin maahanmuuton kohteena. Apu kannattaa tuolloinkin kohdistaa niihin, jotka sitä eniten tarvitsevat. Mahdollisimman nopea suomalaiseen yhteiskuntaan sopeuttaminen on kaikki kaikessa. Työhön pääsemisen sujuvoittaminen on sekä maahantulijoiden että Suomen etu.

Venäjän aiheuttaman pakolaisuuden osalta kysymyksessä on vasta ensimmäinen aalto.