Vasta käytäntö testaa soten toimivuuden

Hallitus sai tiistaina valmiiksi sote-uudistukseen liittyvän esityksensä valinnanvapauslaiksi. Hallitus on nyt antanut maakunta- ja sote-uudistuksiin liittyvät keskeiset lakiesityksensä eduskunnalle.

Uudistuksen keskeinen sisältö on, että sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät vuoden 2019 alussa kunnilta maakuntien vastuulle. Maakuntien ei tarvitse tuottaa palveluja itse, koska palvelujen käyttäjille tulee mahdollisuus valita, käyttääkö hän maakunnan yhtiön tuottamia julkisia palveluja, yksityisen yrityksen vai kolmannen sektorin järjestön tuottamia palveluja.

Olennaista on, että hinnan pitäisi olla asiakkaalle sama palvelujen tuottajasta riippumatta.

Valinnanvapauden on määrä alkaa hammashoitoloiden osalta vuoden 2019 alussa ja sote-keskusten osalta kesällä 2019. Maakunnat voivat saada erityisluvalla valinnanvapauden toteuttamiseen vuoden 2021 alkuun. Vaikka hallitus myöntyi siirtymäaikaan, on aikataulu suurelle muutokselle tiukka.

Uudistuksen tarkoituksena on parantaa palvelujen saatavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Uudistuksella halutaan myös nopeuttaa ihmisten päästyä sote-palveluiden äärelle. Säästöjä uudistuksen pitäisi tuoda kolme miljardia euroa.

Käytännössä uudistuksessa nykyiset kuntien tai kuntayhtymien ylläpitämät terveyskeskukset muuttuvat sote-keskuksiksi. Nämä keskukset voivat olla joko maakunnan, yksityisen yhtiön tai järjestön omistamia.

Sote-keskusten pitää tarjota lääkäri- ja sairaanhoitajapalveluiden lisäksi vuoteen 2022 mennessä erikoislääkärien palveluja, lyhytaikaisia sosiaalipalveluja, kotisairaanhoitoa, apuvälineitä sekä mielenterveys- ja päihdetyön ohjausta ja neuvontaa.

Sote-keskuksista on tulossa niin mittavia, että pienille ja keskisuurille yrityksille niiden perustaminen on vaikeaa. On todennäköistä, että yksityiset sote-keskukset tulevat olemaan isojen ketjujen omistuksessa.

Pienet yritykset jäävät sote-keskusten, hammashoitoloiden ja maakunnallisen liikelaitoksen myöntämien palvelusetelien ja mahdollisten ostopalvelujen varaan. Yksityisiä terveyspalveluja voi käyttää jatkossakin, mutta niistä saatavat Kela-korvaukset loppuvat 2021.

Uudistusta arvostelevien mielestä uudistuksen tavoitteet eivät tule toteutumaan. Entisen valtiosihteerin Raimo Sailaksen mielestä säästöarvio perustuu "höttöön". Sailas myös ihmettelee, miksi syrjäseutuja edustavat päättäjät ovat olleet hiljaa siitä, että uudistus uhkaa huonontaa palveluita. (MT 10.5.)

Sailas muistuttaa tietotekniikkakulujen paisumisesta, koska suuret it-hankkeet tulevat kaksi kertaa suunniteltua kalliimmiksi ja vievät kaksi kertaa suunnitellun ajan. Samaa ongelmaan kiinnittää myös huomiota tässä lehdessä olevassa yliö-kirjoituksessa Mari Eklund.

Valinnanvapauteen liittyvä lakipaketti on laaja ja monimutkainen. Sen toimivuutta käytännössä on vaikea ennakoida.

Saattaa käydä myös niin, ettei muutos tavallisen kansalaisen kannalta olekaan kovin suuri. Peruspalveluministeri Juha Rehulan (kesk.) mukaan todennäköisesti ihmiset käyvät tulevaisuudessakin samassa paikassa lääkärissä kuin aikaisemmin. Valinnanvapautta käyttää uudistuksen jälkeen Rehulan arvion mukaan alle kymmenen prosenttia kansalaisista.

On varmaa, ettei sote-uudistus toteudu kerralla, vaan lainsäädäntöä ja käytäntöjä joudutaan säätämään kokemusten karttuessa.

On erittäin tärkeää, että kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu toteutuu myös syrjäseuduilla. Vaikka vastuu siirtyy maakunnille, ei valtiovalta voi kokonaan ulkoistaa omaa vastuutaan. Valtiovallan pitää varmistaa, että tarpeellisia palveluja on tarjolla koko Suomessa kohtuullisen matkan päässä.

Kymmenen vuotta valmisteltu sote-uudistus on vasta alussa.