Suomalaiset ovat huolissaan tuottajista ja ruokaturvasta – huoli on aiheellinen ja yhteinen

Kuva: Timo Filpus

LähiTapiolan Kantar TNS:llä teettämän Arjen katsaus -kyselyn mukaan kahdeksan kymmenestä suomalaisesta on ainakin jonkin verran huolissaan maatilojen tilanteesta ja ruokaturvasta, joka kolmas on tilanteesta erittäin huolissaan. (mt.fi 29.6)

Huoli on aiheellinen ja yhteinen. Miten on mahdollista, ettei tuottajilla ole varaa tuottaa ruokaa eikä osalla kuluttajista ole varaa sitä ostaa?

Myös tuottajat ovat huolissaan tulevaisuudesta. Viljelijöiden odotukset oman talouden kehityksestä ovat olleet koko tämän vuoden poikkeuksellisen pessimistisiä, sanoo LähiTapiolan maatalousliiketoiminnan johtava asiantuntija Sami Myyrä.

Myyrän mukaan toukokuussa kylvöjen jälkeen näytti, että odotukset olisivat kääntyneet nousuun, mutta kesäkuussa ne muuttuivat entistä synkemmiksi. Hän arvioi, että useat tilat tulevat lopettamaan lähivuosina. Tästä syytä LähiTapiolassa kannetaan huolta, miten Suomessa tuotettu ruoka riittää jatkossa kaikkiin pöytiin.

Talousongelmien lisäksi maataloustuottajat ovat ristipaineiden keskellä. Ruokaa pitäisi tuottaa mahdollisimman tehokkaasti ja samaan aikaan vaatimukset tuotantotapoja kohtaan lisääntyvät entisestään. On aivan selvä, ettei kaikkien odotusten ja vaatimusten täyttäminen onnistu samanaikaisesti. Vuosikymmeniä jatkuneesta rajusta rakennekehityksestä huolimatta tuotannon kannattavuus on heikentynyt. Viime vuoden aikana erityisesti kotieläintuotannon kannattavuus on romahtanut.

Kantar TNS Agrin tekemän tutkimuksen mukaan viljelijöiden tulevaisuudennäkymät ovat kahdessa vuodessa synkistyneet. Tutkimukseen vastanneista maatalousyrittäjistä 40 prosenttia on erittäin tai melko tyytyväisiä työhönsä. Laskua kaksi vuotta sitten tehtyyn tutkimukseen on seitsemän prosenttiyksikköä. (MT 27.6.)

Heikon kannattavuuden lisäksi syyllistävä ympäristökeskustelu vie voimia ja työn ilon. Vastaajista 56 prosenttia arvioi, että viime aikojen ilmastokeskustelu on heikentänyt heidän mielialaansa ja investointihalukkuus on laskenut sekä lopettamissuunnitelmat lisääntyneet.

Vaikuttaa siltä, että kaikki eivät jaa – puheista huolimatta – huolta kotimaisesta ruuantuotannosta ja ruokaturvasta. Päivittäistavarakauppa ja foodservice-tukkukauppa avasivat poikkeuksellisesti neuvottelut joidenkin elintarvikeyritysten kanssa kesken sopimuskauden. Neuvottelut jäivät Elintarviketeollisuusliiton (ETL) jäsenkyselyn mukaan kuitenkin puolitiehen, eivätkä ne ratkaisseet ruoka-alan kustannuskriisiä. (mt.fi 28.6.)

Vaikka myös elintarviketeollisuus on pahassa kannattavuuskriisissä, eroavat ETL:n ekonomistin Bate Ismailin mielestä elintarvikeyritysten ja niiden asiakkaiden käsitykset tilanteen vakavuudesta merkittävästi toisistaan.

Kauppa ei kuitenkaan ole yksin syyllinen elintarvikeketjun ongelmiin. Erittäin merkittävä asia on, etteivät julkiset hankintayhtiöt suostuneet neuvottelemaan sopimuksia uudelleen muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Kuntien ja valtion hankinnoista päättäviltä ovat unohtuneet valtiovallan ohjeet, vaikka niillä pitäisi olla ankarin vastuu kokonaisuudesta.

Ohjeissa muistutetaan muun muassa, että julkisilla ruokahankinnoilla on merkittävä rooli kestävän ruokajärjestelmän kehittämisessä. Kestävästi toteutetut julkiset ruokahankinnat vahvistavat huoltovarmuutta ja omavaraisuustavoitteitamme. Lisäksi ne lisäävät työllisyyttä ja vahvistavat aluetaloutta.

Tuottajat ja kuluttajat ovat huolissaan kotimaisesta ruuantuotannosta. Huolissaan pitäisi olla myös julkisten toimijoiden. Se pitäisi näkyä myös käytännön teoissa. Poliitikoilla on vastuunkannon paikka.