Niinistön puhe avasi kansallisia linjaeroja

Presidentti Sauli Niinistö avasi keskiviikkona valtiopäivät puheella, joka oli niinistömäisen runollinen mutta tällä kertaa siinä oli myös viiltävän realistinen viesti.

Niinistön puheen lähes ainoa teema oli pakolaiskriisi. "Eurooppa ei pitkään enää kestä hallitsematonta kansainvaellusta", hän totesi.

Tasavallan päämies muistutti, että "pakolaisia riistävät ja rahastavat ihmissalakuljettajat, jotka harjoittavat valtaisaa laitonta liiketoimintaa, usein liikkeellä olevien hengen menettämisen uhallakin".

"On myös riski, että pakolaisia käytetään kyynisen valtapolitiikan välineenä", Niinistö muistutti.

Niinistö arveli, että nykyaikana ei enää tehtäisi nykyisenkaltaisia kansainvälisiä sopimuksia. "Niiden sisältö olisi olennaisesti tiukempi, mutta ne silti pitäisivät kiinni ihmisoikeuksista ja auttaisivat hädässä olevia."

Kansainvaellus on tällä hetkellä presidentin mukaan Suomen suurin ongelma. Talous on "juuri nyt vaikeista ongelmistamme se helpompi".

Puhe sai ristiriitaisen vastaanoton. Se avasi linjaeroja, jotka ovat kasvamassa hallituksen ja opposition välille ja korostuvat verkkokeskusteluissa. Toivottavasti debatti säilyy tolkullisena ja päättäjien linja yksituumaisena, koska sitä nyt tarvitaan.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) oli – luonnollisesti – presidentin linjalla. "Olen samaa mieltä siitä. Vaatii tarkkaa tasapainottelua sen kanssa, että me pidämme sydämen lämpimänä niille, jotka ovat lähteneet sotaa pakoon”, Sipilä sanoi Lontoossa.

Erityisesti puhetta kiittelivät perussuomalaiset. Ryhmäjohtaja Sampo Terho nosti sen parhaimmaksi kuulemakseen presidentin puheeksi.

Punavihreä oppositio sen sijaan kakisteli. "Se oli kylmää puhetta", kansanedustaja Timo Harakka (sd.) moitti. Entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) sanoi, että presidentin puhe "herätti hämmennystä".

"Koen, että kansainväliset sopimukset heijastavat juuri niitä eurooppalaisia arvoja, joista presidentti on huolissaan", kansanedustaja Ozan Yanar (vihr.) totesi.

Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg kuunteli puhetta Helsingin Sanomien mukaan "kauhistuneena".

Puheen arviointi ei mennyt presidentin kaavailuiden mukaan, koska hän oli selvästi tuohtunut puheen jälkitulkinnoista. Ehkä runollisuutta olisikin voinut korvata selkeydellä.

Niinistö kiisti sanoneensa, ettei kansainvälisiä sopimuksia pidä noudattaa. "En siitä puhunut. En todellakaan. Tämä alkaa mennä pilkunvääntämiseen", Niinistö tuskaili.

Terve realismi on nyt tarpeen. Ei pidä kieltäytyä näkemästä, että käynnissä on hallitsematon kansainvaellus, Euroopan unioni raja vuotaa ja moni – niin salakuljettajat kuin maailmanpolitiikan hämmentäjät – hyödyntää tilaisuutta sumeilematta.

Tilanne todennäköisesti vain pahenee kesää kohti, koska Syyrian sota jatkuu ja muuallakin yhä useampi näkee vuotavassa Euroopassa paremman elämän mahdollisuuden.

Kriisin myötä EU natisee, jopa Euroopan poliittisen vakauden ankkuri, liittokansleri Angela Merkel horjuu poliittisesti, ja Schengen-sopimuksesta on tullut osin kuollut kirjain.

Suomi on saanut kriisistä osansa, ja on merkkejä, että Venäjän mafia tekee maan hallinnon siunauksella siitä itselleen ison bisneksen. Tämä kasvattaa pahimmillaan merkittävästi painetta Suomen itärajalla.

Samaan aikaan resurssit kuluvat kriisin ensiapuun eikä energia riitä sen juurihoitoon, rauhan ja kehityksen edistämiseen epävakaissa maissa.

Suomi käy valitettavasti kohti pahenevaa kriisiä taloudellisesti heikkona. Kansainvaellus on vakava muistutus siitä, että meidän täytyy laittaa nopeasti omat asiamme kuntoon.

Terve talous on parasta turvallisuuspolitiikkaa, ja antaa parhaat eväät auttaa niin Suomessa kuin maailmalla.