Itämeren sulku ei pistäisi maataloutta polvilleen, mutta kaupan se saisi nopeasti ahtaalle
Suomalaisen maatalouden kriisinkestävyyttä on aina varaa parantaa, mutta jo nyt elintarvikeketjun heikoimmat lenkit ovat aivan muualla kuin maatiloilla. Suurin uhka ei ole Itämeren sulku, vaan tilojen taloudellinen ahdinko.
Viljalaiva Naantalissa. Kuvituskuva. Kuva: Markku Vuorikari2.4.202504:00
Suomen moniportainen julkisen ja yksityisen puolen laajasti kattava huoltovarmuusorganisaatio on herättänyt maailmalla ihmetystä ja arvostusta. Varautuminen alkoi kiinnostaa muitakin erityisesti sen jälkeen, kun korona vuonna 2020 sekoitti taloudellisesti verkottuneen maailman. Sen jälkeen vielä Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 aiheutti vakavia häiriöitä Euroopan ja koko maailman maatalous- ja elintarvikemarkkinoille.
Näiden väliin mahtuu lähes unohtunut kriisi. Melko tarkalleen neljä vuotta sitten taiwanilainen konttialus Ever Given kääntyi poikittain Suezin kanavassa ja katkaisi lähes viikoksi liikenteen täysin yhdellä maailman tärkeimmistä vesireiteistä.
Muutama päivä riitti sotkemaan maailmanlaajuisen tavarakaupan toimitusketjut ja aiheuttamaan maailmantaloutta ravistelleita tuotantokatkoksia ja tavarapulaa. Tämä kriisi vaikutuksineen kannattaa muistaa nyt, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ottanut tähtäimeensä toisen merkittävän merioikoreitin eli Atlantin ja Tyynen valtameren yhdistävän Panaman kanavan hallinnan.
Suomen kannalta kriittisiä merireittejä ovat Tanskan salmet sekä Kielin kanava, jotka ovat merirahdin ainoita väyliä Itämerelle. Tärkeitä ovat myös laivayhteydet Ruotsiin ja Baltiaan sekä etelämmäksi Puolaan ja Saksaan. Niiden vaihtoehtona Eurooppaan ovat vain Lapin maarajat Norjaan ja Ruotsiin. Suomi on Itämerellä tuskallisen helppo saartaa, joten omavaraisuuden tasoa ja huoltovarmuuden tilaa on jatkuvasti pohdittava kriittisesti.
Suurin riski on, että maatalouden tuotantomäärät alkavat tuotantopanosten kallistumisen vuoksi laskea nopeasti.
Kotimaisen elintarvikeketjun kykyä sietää poikkeustiloja epäillään tavan takaa muistuttamalla maatilojen fossiilienergiariippuvuudesta sekä eläinten ruokinnassa käytetystä ulkomaisesta valkuaisrehuista. Traktoreiden ja muiden työkoneiden riippuvuus polttoaineista onkin kiistaton riski. Maatalous ei silti ole ensimmäisenä kyykkäämässä Suomessa, vaikka yksi vakavimmista konkreettisista uhistamme, Itämeren liikenteen estävä poikkeustila, toteutuisi.
Itse asiassa teollisuus ja kauppa olisivat vaikeuksissa huomattavasti aiemmin kuin maatalous, toteaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Csaba Jansik (MT 31.3.).
Jansikin mukaan kasvinviljelyä pystytään Suomessa harjoittamaan jopa vuoden ja kotieläintuotantoakin kuukausia, vaikka tuotantopanosten tuonti Itämeren sulun vuoksi katkeaisi. Huomattavasti suuremmissa vaikeuksissa olisivat kauppa ja elintarviketeollisuus, joiden toiminnassa sulku näkyisi hyvin nopeasti.
Teollisuus ja kauppa ovat rakentaneet toimintansa häiriöittä toimivan, jatkuvan tavaravirran varaan toisin kuin maatilat. Maatalouden vahvuutena on myös hajautunut tuotanto.
Huoli suomalaisen maataloustuotannon selviytymisestä sulun pitkittyessä on toki aiheellinen. Suurin riski on, että maatalouden tuotantomäärät alkavat tuotantopanosten kallistumisen vuoksi laskea nopeasti. Viitteitä tästä saatiin jo talvella 2023, kun lannoitteiden rajusti kallistuneiden hintojen pelättiin johtavan kylvämättä jättämiseen tai peltojen kylvöön kasvun kannalta liian vähin ravintein. Se taas olisi johtanut vääjäämättä pienempiin satoihin.
Vaikka maataloustuotanto monia arvioita paremmin Itämeren sulkemisesta selviäisikin, tilannetta on aina varaa parantaa. On ilman muuta selvää, että valkuaisomavaraisuutta on tarpeen nostaa. Sen avulla saavutetaan samalla kertaa muitakin hyötyjä, esimerkiksi parannetaan viljelykiertoja ja mahdollistetaan kotimaiselle kasvisruokateollisuudelle kotimaisen raaka-aineen käyttö.
On myös ratkaisevan tärkeää kotimaisen ruoantuotannon kestävyydenkin vuoksi edistää bioenergian käyttöä traktorien ja työkoneiden voimanlähteenä. Sen avulla tehostetaan kuin ohimennen myös kiertotaloutta biokaasulaitosten ravinteikkaan mädätteen muodossa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
