Vaalivoiton varmistelu kangistaa kokoomusta

Pääkirjoitus|Politiikka ja talous

12.6.202216:15

Pääkirjoitus

Jouni Kemppainen

Viikonlopun puoluekokoukset käytiin erikoisessa tunnelmassa. Euroopassa on sota, Suomi pyrkii Natoon, inflaatio riistäytyy käsistä ja seuraaviin eduskuntavaaleihin on vajaa vuosi. Erityisesti kokoomusväki odottaa vaalitulosta kuin karhu hunajaa. Samalla gallup-suosio on alkanut hyydyttää puolueen johtoa. Konkretia uupui avauksista eivätkä veronalennukset oikein sovi vaatimuksiin tiukasta valtiotaloudesta.

Nopeimmin kokoomuksen kimppuun kävi sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Matias Mäkynen, joka jo lauantai-iltana vaati porvareilta suoraselkäisyyttä talouspolitiikkaansa. Mäkysenkin mukaan julkisen talouden vahvistaminen myös hyvätuloisille suunnatuilla veronalennuksilla on ristiriitaista.

Kaikille kokoomuslaisillekaan ei selvinnyt, miten puoluejohtaja Petteri Orpo aikoo temppunsa tehdä. Sen sijaan kaikille on selvää, että kokoomuksen olisi pakko voittaa seuraavat vaalit. Omia virheitä ei saisi tulla ja niiden edessä puoluejohto on alkanut puristaa mailaa.

Erityisesti maaseudulla gallup-kärjen avauksia on syytä katsoa tarkasti. Myönteistä oli muun muassa Orpon avaus , jossa hän uskoi maaseudun nousseen uudelleen arvoon (MT 10.6). Vielä edellisessä puoluekokouksessa kokoomus oli vahvasti kaupingistumisen kannalla.

Pääsyy suunnanmuutokseen on turvallisuuden, varautumisen ja huoltovarmuuden nouseminen esille Venäjän sotaisen ulkopolitiikan seurauksena.

Orpon mukaan maataloustuottajille kuuluisi suurempi osuus ruokaketjun tulonjaosta. Elintarvikemarkkinalain muutosta hän ei kuitenkaan luvannut. Yleiseksi jäi myös ”yhteistyön peräänkuuluttaminen ruokaketjussa”.

Vaikka metsien suojelu painottui vahvasti puoluekokousaloitteissa, Orpo sanoi kokoomuksen kuitenkin pysyvän pragmaattisena puolueena myös metsien talouskäytön kannalla. Pidemmälle menevää konkretiaa Orpo kuitenkin tässäkin asiassa vältti.

Toiselle perinteiselle porvaripuolueelle, keskustalle, viikonlopun puoluekokouksen lähtökohta oli aivan erilainen. Hallitustaival vihervasemmiston kanssa on ollut puolueelle raskas, vaikka monet sen tavoitteet ovatkin toteutuneet.

Meneillään oleva maatalouden syvä kriisi sekä koronan ja Venäjän sodan aiheuttama valtiotalouden velkaantuminen kuitenkin painavat erityisesti vastuusalkkuja kantavaa keskustaa.

Puneenjohtaja Annika Saarikko olikin avauksissaan huomattavasti Orpoa suorempi ja konkreettiempi. Kun kannatus on laskenut 12 prosentin tasolle, varmistelulla ei enää voita mitään. Keskustan on nyt pakko hyökätä, vaikka vaalien jälkeen se todennäköisesti lähteekin tankkaamaan kannatusta oppositioon.

Saarikon avaukset Itä- ja Pohjois-Suomen erityistalousalueesta Venäjän aiheuttaman kriisin hoitamiseksi, maahanmuuttopolitiikan kiristäminen työllistämisen suuntaan, tuloloukkujen karsiminen kaikilta suomalaisilta niin, että työnteko olisi aina sosiaaliturvaa kannattavampaa sekä perheiden ja syntyvyyden puolustaminen olivat ymmärrettäviä.

Veronalennuksiin Saarikko suhtautuu kokoomusta pidättyväisemmin. Valtiovarainministeri tietää, kuinka ankea valtion liikkumavara on. Saarikko myös haluaisi kytkeä ne osaksi maltillista työmarkkinasopua. Ongelmana vain on, että sopivaa mekanismia yhteiskuntasopimukselle ei enää ole. Se pitäisi luoda uudelleen.

Kukaan ei tiedä, minkälaisessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa seuraavat eduskuntavaalit Suomessa käydään. Vain se tiedetään, että tilanne on silloinkin huono. Nato-jäsenyyden kannatuksella porvaripuolueiden välistä kisaa ei enää voiteta. Myös keskusta ehti kokoomuksen ohella Nato-junaan mukaan.

Lue myös:

Orpo lupaa suomalaisille työmiljardin: ”Keventämällä työn verotusta pehmennämme myös nousseiden hintojen puraisua”

Aluepolitiikka, ruokaturva ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan puhututtivat keskustan puoluekokouksessa