Maaseutu on ihmiselle hyväksi

Kuva tyytymättömistä ja jurottavista suomalaisista ei vastaa todellisuutta. Tämä näkyy hyvin myös kansainvälisissä vertailuissa.

Jopa 80 prosenttia suomalaisista on ilmoittanut olevansa onnellisia (Yhteiskuntapolitiikka-lehti 5/2013).

Tulos toistuu Turun yliopiston tekemässä kyselytutkimuksessa.

Asuinpaikka vaikuttaa onnellisuuden tunteeseen. Tutkimuksen mukaan maaseudulla asuvat ihmiset ovat onnellisempia kuin kaupungeissa. Maaseudulla asuvista 76 prosenttia kokee olevansa onnellisia kun vastaava osuus kaupungeissa on 69 prosenttia.

Vaikka onnellisuuden tunne on yksilöllistä, löysivät tutkijat kaksi yhteistä asuinpaikasta riippumatonta onnellisuuteen vaikuttavaa tekijää: parisuhde ja hyväksi koettu terveys lisäävät onnellisuutta kaikilla asuinalueilla.

Turun yliopiston tutkijatohtori Arttu Saarinen pitää tutkimuksen tuloksia hieman yllättävinä. Huolimatta siitä, että tutkimuksen mukaan maaseutu on menettänyt ”suomifilmimäistä” kiiltoaan, maaseutu ei ole kurjistunut.

Yllättävää on, että palvelujen ja liikenneyhteyksien puute ei vähennä maaseudulla asuvien onnellisuutta. Maaseudulla yhteisöllisyydellä on suuri merkitys. Se näkyy esimerkiksi siinä, että naapurisovulla on maaseudulla onnellisuuden kannalta suurempi merkitys kuin kaupungeissa. Tutkimusten mukaan vapaaehtoistoiminnassa mukana olevat ovat keskimääräistä onnellisempia.

Se, että ihmiset viihtyvät maaseudulla ei ole uusi asia, vaan maaseudulla on monien tutkimusten mukaan edelleen vahva vetovoima.

Tilastokeskuksen viime keväänä tekemän selvityksen mukaan paluumuuttohalukkuus maaseudulle on lisääntynyt vuodesta 1990 viime vuoteen yli kolmanneksella. Muuttohalukkuutta on kaikissa ikäryhmissä, mutta eniten se on lisääntynyt yli 65-vuotiaiden joukossa.

Muuttohalukkuus näyttää kuitenkin jääneen valtakunnan päättäjiltä huomaamatta. Keskittämispolitiikan mukaan ihmisten pitäisi asua kerrostaloissa suuren kaupungin keskustassa. Asutuksen keskittämistä perustellaan muun muassa ympäristösyillä. Maaseudulle rakentamista vaikeutetaan ja suorastaan estetään erilaisilla kaavamääräyksillä.

Tutkimusten mukaan keskittämispolitiikkaa ei voida perustella ympäristösyillä. Aalto-yliopiston tutkijatohtori Jukka Heinosen tekemän tutkimuksen mukaan kaupunki ei ole maaseutua ympäristöystävällisempi. Kaupungeissa kasvihuonepäästöt ovat maaseutua suuremmat.

Vaikka maaseudulla asuvat ovat tutkitusti onnellisempia, asuu myös kaupungeissa onnellisia ihmisiä.

Kysymys onkin ennen kaikkea valinnanvapaudesta päättää itse, missä haluaa asua. Toiselle onnellisuus syntyy mahdollisuudesta monipuolisiin kulttuuriharrastuksiin. Toiselle maaseudun puhdas luonto ja rauhallisuus ovat parasta mitä toivoa saattaa.

Perustuslain mukaan jokainen saa valita asuinpaikkansa. Valtiovallan, hallinnon ja kuntien pitää huolehtia siitä, että tähän perustuslailliseen oikeuteen on edes kohtalaiset mahdollisuudet.

Sen sijaan, että valtiovalta ja hallinto pyrkivät kaikin keinoin estämään maaseudulle rakentamisen, pitäisi etsiä keinoja maaseudun elinvoiman lisäämiseksi. Suomi tarvitsee lisää onnellisia ja elämäänsä tyytyväisiä ihmisiä.