Sääntelyllä hintansa

Talouden kriisit maailmalla ovat lisänneet poliittisen päätöksenteon kiinnostusta rahalaitosten toimintaan. Koska kriisit saivat alkunsa rahalaitosten holtittomuudesta, on niiden toimintaa syytä säädellä aiempaa tiukemmin uusien kriisien välttämiseksi.

Johtopäätös on sinänsä oikea. Kattavan sääntelyn ongelmiin kuuluu kuitenkin, että se rasittaa kustannuksillaan myös vastuullisesti toimineita rahalaitoksia. Kasvavat kustannukset ja luottoehtojen tiukennukset eivät koske vain pankkeja, vaan siirtyvät suoraan niiden asiakkaille.

Sääntelyn vaikutukset näkyvät jo muun muassa asuntolainojen kallistumisena – pankit perivät uusista lainoista huomattavasti aiempaa suuremman marginaalin. Samoin yrityslainojen hinta ja ehdot ovat kiristyneet tuntuvasti.

OP-Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhinen arvioi (MT 11.3.), että kiristyvä pankkisääntely tulee vaikeuttamaan erityisesti pienyritysten lainansaantia. OP-Pohjola, kuten Säästöpankitkin, kasvatti yritysluototusta viime vuonna yli 11 prosentilla. Karhisen mukaan vauhti hiipuu tänä ja ensi vuonna.

Karhinen ajaa työnsä puolesta ennen kaikkea pankkien asiaa. Hänen huolensa kannattaa silti jakaa laajemminkin.

Suomalaisen tuotannon ja työpaikkojen kehitys määräytyy pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Niiden toiminnan ja investointien rahoitus vastaa talouden keskeistä verenkiertoa, jonka häiriöt heijastuvat nopeasti jokaisen suomalaisen elämään.

Toimiva rahoitus ratkaisee usein myös yritysten spv-kauppojen onnistumisen. Kyse on vuosittain tuhansista yrityksistä ja kymmenistä tuhansista työpaikoista.

Pankkien kiristyviä vaatimuksia ei pidä ylidramatisoida. On silti pidettävä silmällä, ettei sääntelyllä leikata uuden kasvun oraita.