Maaseutu palasi hallituksen muistiin

Kun hallituksen toimikausi kääntyy jo loppusuoralle, maaseudun asiat alkavat palata hallituksen mieleen. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) asetti ennen juhannusta selvitysmiehen pohtimaan tuottajan asemaa ruokaketjussa. Nyt myös kuntien kehityksestä vastaava ministeri Anu Vehviläinen (kesk.) on herännyt. Hän on tilannut selvityksen alueellistamisesta.

Molemmat hallituksen toimet ovat sinällään hyviä, mutta samalla herää kysymys, miksi vasta nyt? Maakuntien talouskasvu on ollut erittäin vahvaa koko hallituskauden ajan. Maakuntien yrityksissä podetaan tällä hetkellä työvoimapulaa. Jopa aiemmat ongelma-alueet Lappi, Kainuu ja Satakunta ovat päässeet talouskasvuun hienosti kiinni.

Silti hallituksen toimet kasvun kääntämiseksi maakuntien pysyväksi elinvoimaksi, muuttoliikkeen kääntämiseksi ja kalliiksi tulevan metropolistumiskehityksen kriittiseksi arvioinniksi ovat olleet lähes olemattomia.

Myös alan kehityksestä vastaava ministeri Vehviläinen myöntää tämän. Hänen mukaansa alueellistaminen ei ole edennyt lainkaan toivotulla tavalla (MT 29.6.).

Nykyisen hallituksen aikana on päätetty vain Ruokaviraston päätoimipaikan pysymisestä Seinäjoella. Myös pitkään jatkunut vääntö lääkevirasto Fimean siirrosta pois Kuopiosta päättyi. Sen pääpaikka jäi Savoon, mutta laitos toimii nykyisin monipaikkaisesti. Pienempää maakuntien palveluiden rapautumista tapahtuu koko ajan.

Parhaillaan on harkinnassa muun muassa myös Kuopiossa sijaitsevan kriisinhallintakeskuksen siirtäminen Helsinkiin. Myös vireillä olevaa tuomioistuinvirastoa on kaavailtu pääkaupunkiin.

Vehviläisen mielestä nykyistä digitalisaation mahdollistamaa työn tekemistä eri paikkakunnilla Helsingin sijasta olisi pitänyt käyttää paremmin hyväksi. Esimerkkinä uudesta ajattelusta hän mainitsee yksittäisen työtehtävän alueellistamisen koko yksikön sijasta.

Alueellistamisen tulevaisuutta selvittävät nyt ministerin pyynnöstä Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina ja kokoomuksen ministeriryhmän valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen. Aikaa on tammikuun loppuun asti.

On päivänselvää, etteivät selvitystyön tulokset ehdi vaikuttaa olennaisesti nykyisen hallituksen linjauksiin. Meneillään olevat Helsinkiin keskittämiset on toki mahdollista vielä torpata. Sen sijaan seuraavan hallitusohjelman pohjaksi ne voivat hyvinkin antaa uusia ajatuksia.

Ja uusia ajatuksia todella tarvitaan. Parhaillaan erityisesti pääkaupunkiseudun poliittinen johto pormestari Jan Vapaavuoren (kok.) ohjaamana vetää tiukkaa linjaa pääkaupunkiseudun jatkuvaksi kasvattamiseksi. Tähän Vapaavuoren ohjelmaan palveluiden sijoittaminen muualle kuin pääkaupunkiseudulle, mielellään Helsinkiin, mahtuu huonosti.

Myös pääkaupunkiseudulla erittäin vahva vihreät on asiassa arvaamaton. Puolue on perinteisesti puhunut tiiviin kaupunkirakentamisen puolesta. Myös vihreiden kannattajakunnasta suuri osa asuu metropolialueella.

Kuitenkin muun muassa Sitran selvitykset rakentamisen ja siihen käytettyjen materiaalien ilmastopäästöistä asettavat koko metropolistumisen uuteen valoon. Tämä havainto koskee vihreiden lisäksi tietysti myös kaikkia muitakin vastuullisia puolueita. Fundamentalismia metropolin ja maakuntien välillä kannattaa muutenkin välttää. Molemmissa on etunsa.

Avoimen sektorin työpaikkoja syntyy tällä hetkellä ilahduttavasti myös maakuntiin. Metsä- ja biotuotetehtaiden investoinnit ovat tässä suureksi avuksi. Silti julkisiakin tehtäviä tarvitaan muuallekin kuin pääkaupunkiseudulle. Ilman niitä maakunnat eivät saa talouskasvusta irti parasta terää.