Hallituksen velkakello käy, mutta kasvua ei vain näy

Teknologiateollisuus ry kertoi viime viikolla synkkiä talouslukuja. Esimerkiksi kone- ja metalliteollisuudessa tilauskannan arvo oli heinä–syyskuussa tilauskannan arvo oli 17 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten. Kuva: Markku Vuorikari

Valtiontalouden velkaantumisen pysäyttäminen on yksi pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen keskeisistä tavoitteista. Tavoitteena on, että velkasuhteen kasvu pysähtyisi vuonna 2027. Tämä näkyy muun muassa hallituksen esittämissä mittavissa menoleikkausesityksissä. Leikkauksista ja veronkorotuksista huolimatta ensi vuodelle esitetyssä budjetissa velan määrän kasvu jatkuu.

Velan euromäärä ei yksin ole ratkaisevaa, vaan sen suhde talouskasvuun. Koska talouskasvu on hyvin kituliasta, ei siitä ole ollut apua velkasuhteen taittamiseen. Suomen taloudessa on ongelmien kaksoiskierre: Talouskasvu on ennätyksellisen heikko ja velkaantuminen ennätyksellisen nopeaa. Lisäksi työttömyys on kasvussa.

Eurostatin mukaan kuluvan vuoden toisella neljänneksellä Suomi velkaantui EU-maista nopeimmin. Julkisen talouden velka kasvoi yli viisi prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. (Yle 8.11.)

Velkaantumisen taustalla on lähes 20 vuotta jatkunut heikko talouskasvu. Viime vuonna Suomen bruttokansantuote (bkt) supistui 1,2 prosenttia ja lasku on jatkunut. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tilaston mukaan Suomen talouskasvu on tänä vuonna ollut koko maailman 10. heikointa. EU-maissa kasvua on tänä vuonna ollut keskimäärin 1,1 prosenttia ja kehittyneissä maissa 1,8 prosenttia. Suomen lukema on 0,3 prosenttia miinuksella, Ruotsi talous on kasvanut 0,9, Norjan 1,5 ja Tanskan 1,9 prosenttia.

Huonosta tilanteesta huolimatta IMF:n mukaan tilanne ei ole toivoton, mutta nyt tarvitaan myös kasvua edistäviä toimia.

Viime viikolla Suomessa vierailleen IMF:n ”Suomi-tiimin” johtajan Alex Pienkowskin mukaan Suomen talous on alkanut nyt toipua taantumasta, mutta uhkana ovat esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset.

Kesällä odotukset olivat korkealla, että syksyllä talouskasvu kiihtyy. Tänäkään syksynä näin kuitenkaan ei näytä tapahtuvan. Teknologiateollisuus kertoi viime perjantaina, että käänne parempaan on peruttu. Teknologiateollisuudessa tilausten arvo on edelleen laskenut ja kysyntä heikentynyt. Esimerkiksi kone- ja metalliteollisuudessa tilauskertymä heikkeni heinä–syyskuussa kuusi prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna ja tilauskannan arvo on nyt 17 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten.

Vakava tilanne alkaa näkyä myös muutosneuvotteluiden ja lomautettujen määrissä. Teknologiateollisuudessa henkilöstön määrä väheni kesäkuun lopusta yli tuhannella. Myös lomautettujen määrä kasvoi ja oli syyskuun lopulla noin 20 500.

Riskejä tulee myös ulkomailta. Yhdysvaltain tulevan presidentin Donald Trumpin suunnitelmat tullien korotuksista olisivat toteutuessaan suuri ongelma viennistä riippuvaiselle kansantaloudellemme.

Hallituksen ohjelmassaan lupaamilla kasvutoimilla on kiire. Orpo asetti syyskuun lopulla Varman toimitusjohtajan Risto Murron johtaman kasvutyöryhmän pohtimaan kasvun eväitä. Työryhmän tehtävänä on valmistella esityksiä hallituksen kevään puoliväliriihtä varten.

Viime viikolla eduskunnassa ehdittiin jo riitelemään, kenen tekemä oli julkisuuteen tullut 500 kohdan lista kasvutoimista. Oliko se hallituksen vain Risto Murron lista?

Kiistely siitä, kuka listan teki, on turhaa. Olkoon lista kenen tahansa, konkreettisia päätöksiä ja toimia tarvitaan kiireesti. Poliittisesti on varmaan parempi tehdä vaikeimmat päätökset, kuten leikkaukset ja verojen korotukset, hallituskauden alussa, mutta kasvutoimista olisi pitänyt jo päättää ja laittaa niitä toimeen. Leikkaukset ja veronkorotukset parantavat julkista taloutta hetkellisesti, mutta ilman talouskasvua ne näivettävät lopulta koko talouden.