Presidentinvaalit toiselle kierrokselle

Yhdysvaltojen presidentinvaaleja seurataan erittäin suurella mielenkiinnolla ympäri maailmaa, koska maan presidentin linjaukset vaikuttavat laajasti kansainväliseen kauppa- ja turvallisuuspolitiikkaan.

Presidentinvaalista tuli paljon tiukempi kuin etukäteen arvioitiin. Lukuisten mielipidemittausten perusteella presidentti Donald Trumpilla katsottiin olevan noin kymmenen prosentin mahdollisuus tulla valituksi jatkokaudelle. Mielipidemittaukset eivät kuitenkaan osanneet tulkita äänestäjien tuntoja.

Vaalit osoittivat jälleen kerran, että satoa ei kannata punnita ennen kuin se on laarissa. Tulos osoittaa myös, että vaaleissa menestyäkseen pitää herättää tunteita, puolesta tai vastaan.

Kävi presidentinvaalissa lopulta miten tahansa, Trump otti mielipidemittauksista selkeän voiton saman tapaan, kuin SMP:n entinen puoluesihteeri ja kansanedustaja Eino Poutiainen vuoden 1970 eduskuntavaaleissa. Hiljattain käyttöön otetut tietokonepohjaiset viralliset ennusteet lupasivat SMP:lle vain muutamaan paikkaa. Poutiainen laski tupakkalaatikon kanteen, että puolue saa 18 kansanedustajaa. Poutiaisen laskelma toteutui.

Yhdysvaltojen presidentinvaalijärjestelmä on lähtökohdiltaan omiaan jakamaan kansakuntaa kahtia. Näin on käynyt aikaisemmissakin vaaleissa. Tällä kertaa jakolinja on – jos mahdollista – entistäkin syvempi.

Trump ilmoitti jo vaali-iltana voittaneensa vaalit. Samalla hän syytti demokraatteja vaalien varastamisesta ja vaati äänestämisen keskeyttämistä. Biden totesi varovaisemmin, että hän on menossa kohti vaalivoittoa.

Vaaleissa on alkamassa toinen kierros, jossa päätöksentekijöinä ovat äänestäjien sijaan tuomarit.

Trump on uhannut, että äänestystuloksen kanssa mennään korkeimpaan oikeuteen. Biden ei ole jäänyt toimettomaksi, vaan lupasi käynnistää suurimman ponnistuksen koskaan vaalien suojelemiseksi. Molempien ehdokkaiden taustajoukot ovat käynnistäneet varainkeruun oikeustaistelua varten.

Lopullisen vaalituloksen saaminen kestää viikkoja ja ratkaisun tekee korkein oikeus. Lopputulos on todennäköisesti samankaltainen kuin vuoden 2000 presidentinvaaleissa. Silloin korkein oikeus päätti, että toista kuukautta jatkunut ääntenlaskenta Floridassa keskeytetään ja George W. Bushista tulee presidentti 537 äänen erolla Al Coreen

Yhdysvaltalaiset ovat äänestäneet presidentinvaaleissa ennätyksellisen vilkkaasti. Äänestysprosentin arvioidaan olevan noin 67 prosenttia.

Eilen, ääntenlaskennan ollessa vielä kesken Biden oli saanut jo enemmän ääniä kuin kukaan yhdysvaltojen presidentti aikaisemmin elin lähes 72 miljoonaa ääntä. Myös Trump oli kerännyt noin viisi miljoonaa ääntä enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Bidenin äänimäärä oli noin 3,5 miljoonaa ääntä Trumpia suurempi.

Voitti vaalissa lopulta kumpi tahansa, odotettavissa on vaikeita aikoja. Kahtiajako näkyy myös senaatissa ja edustajainhuoneessa. Lisäksi puolet yhdysvaltalaisista epäilee vaalituloksen oikeellisuutta. Sisäinen riitely heikentää Yhdysvaltojen kansainvälistä asemaa sekä taloudellisesti että sotilaallisesti.

Presidentillä riittää tekemistä erityisesti sisäpolitiikassa. Kansainvälisessä politiikassa Yhdysvaltojen mielenkiinto kohdistuu itään ja erityisesti Kiinaan. Eurooppa on jäämässä vähemmälle huomiolle.

Vaikka presidentin valitseminen kiinnostaa koko maailmaa, valinnan tekevät yhdysvaltalaiset. Maan hallinto on presidenttikeskeinen. Huolimatta siitä, kuka isännöi Valkoisessa talossa, hänen kanssaan pitää suomalaistenkin päättäjien tulla hyvin toimeen. Yhdysvaltojen presidenttien puoluetaustasta riippumatta Suomi on tässä onnistunut.

Päätöksentekijöinä ovat nyt äänestäjien sijaan tuomarit.