Energiasta vauhtia metsäteollisuuteen

Suomalainen metsäteollisuus on viime vuosina investoinut erittäin paljon Etelä-Amerikkaan. Uusia tehtaita on rakennettu myös Kiinaan.

Samaan aikaan kotimassa selluloosa- ja paperitehtaita on suljettu. Vuosituhannen vaihteen jälkeen metsäteollisuuden kapasiteetista on hävinnyt yli kymmenen miljoonaa puukuutiota.

Toki metsäteollisuus on investoinut myös kotimaahan, mutta ne ovat olleet lähinnä koneiden korvausinvestointeja ja tuotannon tehostamista. Metsäteollisuuden mullistusta kuvaa hyvin muun muassa se, ettei Suomessa ole käynnistynyt uutta paperikonetta yli kymmeneen vuoteen. Uusimmat sellutehtaat käynnistyivät viime vuosikymmen puolivälissä.

Kapasiteetin vähentyminen ei suoraan kerro sitä, kuinka paljon metsäteollisuus käyttää puuta. Joka tapauksessa myös puun käyttö on vähentynyt.  Vuonna 2010 puuta hakattiin noin 52 miljoonaa kuutiota. Kuitupuun osuus oli 30 miljoonaa kuutiota. Viime vuonna teollisuuden ostot yksityismetsistä vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna noin neljänneksen.

Puun käyttöä olisi Suomessa kuitenkin varaa lisätä huomattavasti, koska metsien vuotuisen kasvun arvoidaan olevan noin sata miljoonaa kuutiota. MTK:n toiminnanjohtajan Antti Sahin mukaan sellaista tilannetta, että kaikki harvennushakkuut voitaisiin tehdä järkevän metsänhoidon kannalta, ei ole näköpiirissä (MT 9.1.).

Metsien kasvun ja hakkuiden epäsuhteen huomioon ottaen metsäteollisuuden huoli kuitupuun riittävyyden suhteen on aiheeton. On hyvä, että Metsäteollisuus ry veti kantelunsa pienpuun energiatuesta pois Brysselistä.

Metsäteollisuuden supistukset näkyvät suoraan työpaikkojen vähentymisenä. Vielä vuosituhannen alussa metsäteollisuus työllisti noin 70 000 työntekijää. Viime vuonna työntekijöitä oli 50 000. Eniten työpaikkoja on vähentynyt Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa.

Perinteisen metsäteollisuuden supistuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kysymys olisi auringonlaskun alasta. Tulevaisuudessa teollisuuden uudet innovaatiot korvaavat ainakin osaksi menetettyä kapasiteettia. Ehkä merkittävin metsien lisääntyvä käyttökohde on kuitenkin energian tuotanto.

Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Se ei onnistu ilman massiivista metsäenergian lisäämistä. Edellisen eduskunnan hyväksymän ilmasto- ja energiastrategian mukaan puun käyttöä energian tuotantoon pitäisi lisätä nykyisestä noin kuudesta miljoonasta kuutiosta 12 miljoonaan kuutioon.

Tavoitteen saavuttaminen voi edellyttää vieläkin suurempaa energiapuun määrää, koska metsäteollisuuden supistuminen on vähentänyt myös puuenergian tuotantoa.

Uusiutuvan metsäenergian käytön lisääminen ei tarkoita pelkästään puun polttamista. Puusta voidaan valmistaa myös esimerkiksi biodieseliä. Myös puurakentamista on varaa lisätä huomattavasti. Samalla pystyttäisiin vähentämään hiilidioksidipäästöjä.

Uusiutuvan energian lisääminen on haaste koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä politiikkaa. Olikin suuri vahinko, että nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa päätettiin leikata metsäenergian tukia reippaasti.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) sanoi kuitenkin MTK:n metsävaltuuskunnan kokouksessa marraskuussa, että tuulivoiman edistämiseen varatuista tuista pitäisi siirtää useita miljoonia euroja metsäenergian tukemiseen.

Toivottavasti Koskinen saa ajatuksilleen hallituksen enemmistön tuen.