Italian uho uhkaa Suomenkin taloutta

Italian hallitus ottaa parhaillaan mittaa Euroopan unionin komissiosta tavalla, jota ei ole aikoihin nähty. Vaikka komissio palautti maan hallituksen 2,4 prosentin alijäämää osoittavan budjettiesityksen Roomaan uudelleen valmisteltavaksi, maan hallitus ei hevin anna periksi. Konfliktin seuraukset ovat vaaralliset koko EU:n taloudelle, ja erityisesti viennistä riippuvaiselle Suomelle.

Italiaa johtaa kahden populistisiksi määritellyn puolueen koalitio. Viiden tähden liike on erikoinen yhdistelmä vihervasemmistoa, silkkaa populismia, uudenlaista talousajattelua sekä äärimmäistä turhautumista Italian aiempiin, tehottomiin ja korruptoituneihin, hallituksiin.

Liikkeen johto suhtautuu nuivasti Euroopan unioniin, ajaa kansalaispalkkaa, eläkeiän laskua sekä valtion tukia eteläisen Italian työttömyydestä kärsiville alueille.

Hallituskumppani La Lega puolestaan on pohjoisen vauraimmilta alueilta kannatuksensa ammentava puolue, joka erityisesti menneinä vuosina erottui ulkomaalaisvastaisuudellaan. Italian vastaanottamat valtavat pakolaismäärät ovat vain nostaneet puolueen kannatusta, vaikka se on ohjelmastaan puhdistanut tiukimpia maahanmuuttoa koskevia linjauksia.

Hallitus on monella tavalla epäpyhä allianssi. Säästöihin ja esimerkiksi maan massiivisen julkisen sektorin leikkauksiin se ei tunnu pystyvän. Sen sijaan se ajaa populistista löysää menolinjaa ja väittää saavansa näin maan talouden uuteen kasvuun.

Bryssel ja etenkin tiukan talouskurin Saksa eivät italialaisesta uudesta talousajattelusta pidä. Italia on niin velkaantunut, että 2,4 prosentin alijäämä tulkitaan paitsi markkinoilla myös EU:ssa selväksi riskiksi. Omalla kohdallaan Italia on jo riskit kohdannut. Maan luottoluokitus on pudonnut kuin kivi kohti pohjaa ja samalla korkokäyrät sojottavat suoraan koilliseen.

Optimistit Euroopassa odottavat näiden talouden rautaisten lainalaisuuksien tehoavan myös Italian populisteihin, mutta ainakaan toistaiseksi tästä ei näy merkkejä. Päinvastoin. Viiden tähden liikkeen poliittinen johtaja Luigi Di Maio on todennut, ettei pelkää korkojen nousua. Samoin uhoaa Legan puheenjohtaja Matteo Salvini

Hallituspohjan uho tuntuu ainakin toistaiseksi vain nostavan sen kannatusta. Samalla ovat uudelleen alkaneet spekulaatiot EU:n kolmanneksi suurimman talouden eroamisesta euroalueesta, peräti jopa koko unionista.

Vaikka Italian omat populistit luottavat talouspolitiikkansa, harva muu luottaa. Komissiolla tuskin on uskallusta lähteä maata lopulta enempää kurmoottamaan, mutta italialaiset saattavat tehdä sen itse.

Italian julkinen velka on yli 130 prosenttia kansantuotteesta, sen pankit ovat huonossa kunnossa, työttömyys erityisesti etelässä on korkeaa ja talouskasvu hidasta. Kansainväliset investoijat kavahtavat maan epävakautta sekä poliittista riskiä.

Romahtaessaan Italian talous veisi mukanaan paljon. Se heilauttaisi koko eurojärjestelmää, ja murentaisi talouskasvua laajalti Euroopassa. Samalla viennistä riippuvaisen Suomen talouskasvu hidastuisi väistämättä.

Monella tavalla Italian tilanne muistuttaa vararikkoon ja kansainvälisen avun varaan joutuneen Kreikan viime vuosien tilannetta. Italian pelastamiseen ei kenelläkään ole kuitenkaan varaa.

Tästä syystä myös Suomessa kannattaa seurata Italian politiikan dramaattisia hetkiä. Tosin seuraamisesta ei ole paljon hyötyä, jos rytinä alkaa. Euroopan unionin tulevaisuuteen, sen pelisääntöihin ja eurovaaliasetelmaan italialaiset jo nyt vaikuttavat.

Kuinka kohtalokkaasti, sitä ei tiedä kukaan.