Tiukka salmonellaseula on yhteinen etu

Salmonellan valvonta on Suomessa erittäin tarkkaa ja salmonellaa löytyy erittäin harvoin. Kuva: PROKUVAT

Suomalainen kotieläintalous on maailmanlaajuisesti poikkeuksellista. Yksi osoitus tästä on, että salmonellaa on suomalaisilla kotieläintiloilla kansainvälisesti verrattuna erittäin vähän. Vähäisetkin meillä esiintyvät salmonellatartunnat ovat pääsääntöisesti lähtöisin tuontirehusta. (MT 29.11.)

Suomen hyvä salmonellatilanne ei ole sattumaa, vaan se on pitkäjänteisen työn tulos. Suomen salmonellaa koskeva lainsäädäntö ja valvonta ovat EU:n säädöksiä tiukemmat. Kyse ei ole pelkästään eläinten terveydestä, vaan salmonellavapaus on kaikkien suomalaisten etu. Rehuteollisuus­yhdistyksen toimialapäällikön Mari Rainingon mukaan EU:ta tiukempi salmonellavalvonta on poliittinen päätös. Hän muistuttaa, että valvonnassa on kyse loppujen lopuksi ihmisten terveydestä.

Hyvä eläinten terveys näkyy myös siinä, että meillä käytetään antibiootteja eläinten lääkinnässä todella vähän. Suomessa tuotantoeläinten antibioottien kokonaismyynti väheni viime vuonna edellisvuoteen verrattuna 14 prosenttia ja oli matalampi kuin koskaan aikaisemmin. Euroopan lääkintäviraston mukaan Suomessa käytettiin viime vuonna antibiootteja tuotanto­eläinkiloa kohden 14,9 milligrammaa. Tutkimuksessa mukana olleiden 31 maan keskiarvo oli 73,9 milligrammaa. Esimerkiksi Puolassa käytettiin 196 ja Italiassa 157,5 milligrammaa. (MT 24.11.)

Antibioottiresistentti on suuri maailmanlaajuinen uhka. Globaalisti maataloudessa suuri ongelma ei ole ainoastaan tuotantoeläinten sairauksien hoito, vaan antibioottien käyttö kasvunedistäjinä. Meillä näin ei tehdä.

Suomessa ei aina ymmärretä, kuinka hyvä tilanne meillä on. Eläinlääkäri Katariina Kivilahti-Mäntylä on kyllästynyt lukemaan uutisia, joiden mukaan antibioottiresistentin pääsyy on antibioottien käyttö elämillä. Hänen mukaansa on turhauttavaa, että Suomen poikkeuksellisen hyvää tilannetta ei huomioida, vaan toistetaan globaalia tilannetta. (Apteekki.fi 8.12. 2021)

Kivilahti-Mäntylä muistuttaa, että lihaa on mahdollista tuottaa ilman antibiootteja, mutta se maksaa enemmän. Suomen hyvä tilanne pitäisi näkyä myös tuottajahinnoissa.