Komissio päästi Suomen luokalta

Pääministeri Petteri Orpolla (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purralla (ps.) riittää tekemistä valtiontalouden suunnan muuttamisessa, vaikka EU-komissio ei laittanut Suomea tarkkailuluokalle. Kuva: Jarno Mela

Keväisin koululaiset saavat jännittää, millaisen todistuksen lukuvuodesta saa. Jännitystä on riittänyt myös Petteri Orpon (kok.) hallituksella. Euroopan komissio kertoi keskiviikkona, mitä mieltä se on hallituksen taloudenpidosta.

Komissio voi määrätä huonosti talouttaan hoitaneet maat liiallisen alijäämän menettelyyn eli tarkkailuluokalle.

EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan alijäämämenettelyyn saattaa joutua, jos velan kokonaismäärä on yli 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Toinen kriteeri koskee valtiontalouden vuotuista alijäämää. Se ei saa olla yli kolmea prosenttia bkt:stä.

Käytännössä velkasääntöä ei ole noteerattu, koska koronan ja Venäjän hyökkäyksen jälkeen todella monen EU-maan velkamäärä ylittää sallitun raja.

Vaikka molemmat rajat ylittyivät reippaasti jo viime vuonna, komissio päästi Suomen luokalta. Komissio perusteli päätöstään sillä, että puolustusmenojen kasvun aiheuttaman alijäämän laskennassa ei huomioida vuoden 2021 jälkeen kasvaneita puolustusmenoja.

Suomi ja useat muut maat pyysivät komissiolta keväällä tämän poikkeuslausekkeen aktivointia.

Riman alentamisesta huolimatta Itävallasta tuli yhdeksäs jäsenmaan, joka joutui alijäämämenettelyyn.

Komission päätös tuli hallituksen ja erityisesti valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) kannalta sopivaan aikaan. Oppositiopuolueet SDP, keskusta ja Liike Nyt jättivät toukokuussa välikysymyksen ”hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta”. Keskiviikkona hallitus pääsi vastaamaan välikysymykseen ja opposition ryöpytykseen.

Komission tarkkailuluokan välttäminen on ollut yksi Orpon hallituksen talouspolitiikan kulmakivi. Hallitus on perustellut sillä tekemiään leikkauksia ja sopeutustoimia.

Tarkkailuluokalle joutumisesta ei olisi seurannut suuria rangaistuksia, vaan neuvotteluja komission ja jäsenmaan kesken tarvittavista toimista tilanteen korjaamiseksi.

Periaatteessa jäsenmaalle voitaisiin määrätä sakkoja, mutta näin ei ole koskaan tehty. Hallituksen kannalta kyse on periaatteesta ja poliittisesti tärkeästä asiasta.

Toinen hallituksen talouspolitiikan päätavoitteista eli velkaantumiskehityksen taittaminen on vielä kaukana. Siihen tarvitaan talouskasvua