Vaalien voittajalla visainen tehtävä

Suomessa on ollut tapana, että eduskuntavaalien jälkeen muodostetaan vahva enemmistöhallitus. Hallituksen runkona on ollut kaksi kolmesta suuresta puolueesta. Monista muista maista poiketen samaan hallitukseen on mahtunut mukaan puolueita laidasta laitaan. Viimeisin vähemmistöhallitus on Suomessa ollut Martti Miettusen (kesk.) hallitus vuonna 1976.

Vaikka oppositiopuolueet tekevät ahkerasti välikysymyksiä, on hallituksen kaatuminen välikysymykseen erittäin harvinaista. Eduskunnan tietopalvelun mukaan Suomen itsenäisyyden aikana vain neljä hallitusta on kaatunut välikysymykseen. Viimeksi näin on käynyt vuonna 1958.

Monipuoluehallituksen muodostaminen on haasteellista. Vaikka hallitusohjelmasta päästäisiinkin sopimukseen, eivät kaikki puolueet pysy aina mukana. Monen erilaisen näkemyksen yhteensovittaminen ei ole helppoa.

Esimerkiksi Paavo Lipposen (sd.) johtamissa hallituksissa oli viisi puoluetta: SDP, kokoomus, vasemmistoliitto, RKP ja vihreät. Vihreät erosi Lipposen kakkoshallituksesta ydinvoimaluvan takia.

Kaksi kuukautta kestäneiden hallitusneuvottelujen ja monien vaiheiden jälkeen muodostetussa Jyrki Kataisen (kok.) hallituksessa oli peräti kuusi puoluetta, koska mukaan otettiin myös kristillisdemokraatit. Jo Kataisen hallituksen muodostamisvaiheessa vasemmistoliiton eduskuntaryhmä hajosi. Puolueesta erotettujen Jyrki Yrttiahon ja Markus Mustajärven mielestä hallitusohjelma oli vasemmistoliiton periaatteiden vastainen.

Vasemmistoliitto jätti Kataisen hallituksen kolmen vuoden jälkeen, koska puolue vastusti kehysriihessä tehtyjä säästöpäätöksiä. Myös vihreät erosi Kataisen hallituksen työtä jatkaneesta Alexander Stubbin (kok.) hallituksesta, koska eduskunta hyväksyi Fennovoiman ydinvoimalaluvan päivityksen. Stubbin hallituksen loppua leimaisivat SDP:n ja kokoomuksen huonot välit.

Varmaankin edellisten hallitusten ongelmista oppia ottaneena pääministeri Juha Sipilä (kesk.) otti hallitukseensa vain kolme puoluetta. Ongelmia Sipilän hallitukselle tuotti kuitenkin perussuomalaisten hajoaminen. Maakunta- ja sote-uudistusten ajauduttua kiville Sipilä pyysi itse hallituksensa eroa.

On todennäköistä, että myös tulevasta hallituksesta pyritään rakentamaan mahdollisimman vahva enemmistöhallitus. Se saattaa osoittautua vaikeaksi, koska vaalien jälkeen kolmen suuren sijaan eduskunnassa on todennäköisesti viisi keskisuurta puoluetta.

Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkijan Jenni Karimäen mielestä hallituksen muodostamisesta ei tule helppoa, jos vaalit menevät tuoreimpien mielipidemittausten mukaisesti. Hänen mukaansa hallitukseen saatetaan tarvita jopa viisi puoluetta. (MT 27.3.)

MT:n Kantar TNS:llä teettämän kyselyn mukaan seuraavassa hallituksessa tulevat olemaan ainakin SDP ja vihreät. Todennäköisesti myös vasemmistoliitto, koska SDP:n ja vihreiden kannattajat haluavat puolueen hallitukseen. Kokoomuksen haluaa hallitukseen 29 prosenttia vastaajista ja keskustan 27 prosenttia.

Perinteisesti vaalien jälkeen suurimman puolueen puheenjohtaja aloittaa hallitustunnustelut. Hänellä on edessään visainen tehtävä muodostaa maahan toimintakykyinen hallitus.

Työtä ei yhtään helpota, että samaan aikaan kun pitäisi muodostaa hallitusta, puolueet käyvät eurovaalikampanjoitaan. Hallitusneuvotteluissa pitää tehdä kompromisseja, mutta samaan aikaan pitäisi eurovaalien takia pitää kiinni vaalilupauksista.

Tulevan pääministerin ja hallituksen pitää kyetä hyppäämään liikkuvaan junaan. Heinäkuussa alkaa Suomen EU-puheenjohtajakausi, jota todennäköisesti värittää muiden asioiden lisäksi tavalla tai toisella brexit.