Puolueilla on nyt näytön paikka ruokapolitiikassa

Kaupalla on vahva asema elintarvikeketjussa Kuva: Sanne Katainen

Parlamentaarinen maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien arviointiryhmä luovutti loppuraporttinsa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurviselle (kesk.) keskiviikkona (MT 31.3.).

Ryhmän tehtävänä oli laatia tiekartta maatalouden kestävän tuotannon ja kannattavuuden kehittämistavoitteista ja keinoista sekä nostaa esiin toimenpiteet, jotka tulisi saada mukaan tulevaan hallitusohjelmaan. Ryhmän puheenjohtajana toimi kansanedustaja Raimo Piirainen (sd.) ja varapuheenjohtajina Ritva Elomaa (ps.) sekä Arto Satonen (kok.). Muu joukko koostui eri puolueiden kansanedustajista eduskunnan nykyisten voimasuhteiden mukaisesti.

Yksimielisen raportin keskeinen johtopäätös oli, että markkinoiden toimivuus vaikuttaa keskeisimmin maatalouden pitkän aikavälin kehitysnäkymiin. Johtopäätös on itsestäänselvyys, eikä sellaisenaan tuo ratkaisua maatalouden krooniseen kannattavuuskriisiin. Myös ryhmän esittämät toimeenpiteet ovat ennestään tuttuja. Elintarvikemarkkinalain, kilpailulain ja hankintalain uudistaminen ovat olleet keskustelussa jo vuosia. Olennaista kuitenkin on, että nyt kaikki puolueet ovat ennen vaaleja todella sitoutuneet lainsäädäntömuutoksiin. Hyvä konkreettinen ehdotus on elintarvikemarkkinavaltuutetun tiedonsaantioikeuden vahvistaminen. Seuraavalta hallitukselta tarvitaan kuitenkin järeitä muutoksia kilpailulakiin, jotka tasoittavat elintarvikeketjun epäreilua kilpailuasetelmaa kaupan ja tuottajien välillä.

Ruokaviennin edistäminen on toinen tuttu puheenaihe. Toimenpiteitäkin on vuosien varrella tehty. Niistä on kuitenkin puuttunut pitkäjänteisyys ja strateginen ote. Tästä kertoo esimerkiksi Food From Finland -ohjelmaa uhkaava alasajaminen. Nyt puolueet sitoutuvat ruokaviennin tukipalvelujen kehittämiseen. Hyvä niin, mutta miksi toimiva palvelu ajetaan ensin alas? Vanhoja, mutta hyviä ehdotuksia ovat myös tuottajaorganisaatioiden tukeminen, valkuaisomavaraisuuden kasvattaminen ja erilaiset pienet veromuutokset.

Raportti on saanut alan etujärjestöiltä MTK:lta ja Elintarviketeollisuusliitolta myönteisen vastaanoton. Kaupan ala on ollut lopputuloksesta vaitonainen. On selvää, että kauppa ei innostu sen markkina-aseman rajoittamiseen tähtäävistä muutoksista. Itse asiassa alan voimakkaasti ajama alkoholin ja lääkkeiden myynnin vapauttaminen vahvistaisi entisestään sen markkina-asemaa.

Huoli Suomen huoltovarmuudesta ja ruuan tuottajien asemasta nousivat vahvasti esiin sekä koronapandemian että Venäjän hyökkäyssodan alkuvaiheissa. Valitettavasti keskustelu on sittemmin hiipunut, eikä se noussut esille eduskuntavaalien teemana. Puolueiden yhteisestä raportista huolimatta ei ole ollenkaan poissuljettua, että hallitusohjelmaneuvotteluissa keskustellaan tuottajan aseman parantamisen sijaan leikkauksista maataloustukiin. Esimerkiksi pääministeri Sanna Marin (sd.) on väläyttänyt maatalouden polttoaineveron palautuksen alasajoa (MT 1.3.).

Nyt punnitaan puolueiden ja ehdokkaiden vaalipuheet. Säästöjen hakeminen Suomen huoltovarmuudesta ja ruokaturvasta olisi vastuutonta ja lyhytnäköistä politiikkaa. Seuraavaan hallitusohjelmaan tarvitaan oma selkeä osio maatalouden kannattavuuden parantamisesta ja Suomen huoltovarmuuden vahvistamisesta. Puolueiden yhdessä hyväksymä raportti muodostaa sille hyvän pohjan. Olennaista on myös EU:n tulevaan maatalous- ja ympäristöpolitiikkaan vaikuttaminen niin, että se vahvistaa ruuan tuotannon edellytyksiä Suomessa. Seuraavalla hallituksella on tässä näytön paikka. Oli sen kokoonpano millainen tahansa.