Teurastili hyötykäyttöön
”Onko valtion omistajaohjaus vaalien alla hereillä?”Valtion energiayhtiö Fortum myi viime viikon lopuksi Ruotsin sähköverkkonsa pääomasijoittajille. Kauppahinta oli 6,6 miljardia euroa, mikä teki siitä yhden Suomen taloushistorian suurimmista kaupoista.
Kauppa ei ollut yllätys. Suomen verkkonsa Fortum myi reilu vuosi sitten. Muutkin suuret energiayhtiöt ovat viime vuosina luopuneet sähkönjakelusta, joka ei nykyopin mukaan enää kuulu niiden ydinliiketoimintaan.
Sähkönjakelu on verkon omistajalle monopoli. Lainsäätäjä takaa jakelijalle hinnan, joka kattaa paitsi kustannukset, myös kohtuullisen voiton.
Verkon myydessään omistaja laittaa teuraaksi tasaista tuottoa lypsävän lehmän. Se on järkevää vain, jos myynnistä saadulle rahalle on muualta luvassa korkeampi tuotto.
Koska Fortum on pääosin valtion omistama yritys, sen päätökset koskevat jokaista suomalaista. Yhtiö onkin viime vuodet tilittänyt valtiolle osinkoina miljarditulot.
Ruotsin verkkojen myynnistä Fortum kirjaa 4,4 miljardin euron myyntivoiton. Kassa pullistelee, ja omistajia pitäisi kiinnostaa, mitä yhtiö rahoillaan tekee.
Veikkauksien kärjessä on uusien omistusten hankkiminen ulkomaisista energiayhtiöistä. Venäjä tuskin suuresti houkuttaa, mutta tuore enemmistöomistus luovutetuilla alueilla sijaitsevissa vanhoissa suomalaisissa vesivoimaloissa vaatinee korjausrahaa.
Fortumin verkkojen myynti kertoo valtion olevan tuottojen suhteen vaativa sijoittaja. Lisäksi pelkona on, että se odottaa osaa myyntivoitosta ylimääräisenä osinkona paikkaamaan ammottavaa budjettivajettaan.
Se olisi huonoa omistajapolitiikkaa. Lypsävän lehmän teurasrahaa ei pidä käyttää kulutukseen tai nollakorkoisen velan takaisinmaksuun.
Järkevä omistaja patistaa yhtiötään investointeihin, jotka samalla tukevat omistajan energia- ja ilmastopolitiikkaa.
Mahtaako valtion omistajaohjaus näin vaalien alla olla hereillä?
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
