Kausityövoimaa nyt omasta maasta

Pandemiaksi paisunut korona ravistelee yhteiskuntia ankarasti. Vielä pari kuukautta sitten kukaan ei osannut kuvitellakaan, millaisia vaikutuksia epidemialla on.

Lähes kaikki maailman maat ovat hälytystilassa, ja keinot epidemian hidastamiseksi ovat poikkeuksellisen kovia. Rajat on suljettu, ihmisten liikkumista ja kokoontumisia rajattu sekä puututtu monella muullakin tavalla jokapäiväiseen elämään

Kaikissa maissa pyritään kuitenkin turvaaman kriittisten alojen toiminta. Tällaisia ovat muun muassa terveydenhuolto, energia- ja vesilaitokset, viestintäverkot ja ruuan tuotanto.

Pandemia on osoittanut, kuinka tärkeää kriiseihin on varautua hyvinä aikoina. Työministeri Tuula Haatainen (sd.) antoikin perjantaina tunnustusta Huoltovarmuuskeskukselle ja sen toiminnalle. Haataisen mukaan aikaisemmin esiintynyt naureskelu Huoltovarmuuskeskuksen tarpeellisuudesta on nyt loppunut.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) vakuutti hallituksen tiedotustilaisuudessa perjantaina, ettei Suomesta ruoka lopu. Hänen mukaansa huoltovarmuutemme on hyvä, koska siitä on huolehdittu pitkään.

Ruokaturva on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin verrattuna hyvällä mallilla, mutta huoltovarmuus ja siihen oleellisesti liittyvä ruokaturva vaativat jatkuvaa huolenpitoa. Huoltovarmuuskeskus on jo aikaisemmin todennut, että ruokaturvan suurin uhka on maatilojen heikko kannattavuus.

MTK:n toiminnanjohtajan Jyrki Wallinin mukaan koronasta johtuva maatalouden avun tarve on jo noin miljardi euroa.

Ruokaturvaa uhkaa nyt myös pula kausityövoimasta, koska koronepidemia on johtanut maiden rajojen sulkemiseen. On hyvin todennäköistä, ettei ulkomaista kausityövoimaa ole tänä vuonna tulossa. Ongelma koskee koko EU:ta.

EU:n alueella maataloudessa ja puutarhoissa kausityövoimaa tarvittaisiin satoja tuhansia ja Suomessakin noin 15 000–20 000 henkilöä. Etenkin marja- ja vihannestuotanto on riippuvaista ulkomaisesta työvoimasta. Ministeri Leppä arvioi, että ulkomaisen työvoiman maahantuloon ei ole löydettävissä helppoa ratkaisua.

Leppä painottaa, että ruokaa tuottavilla tiloilla on nyt töitä kaikille kynnelle kykeneville. Hän kutsuu muiden muassa kaikki lomautetut tiloille töihin. Myös esimerkiksi Ranskassa lomautettuja ja työttömiä on kehotettu lähtemään pelloille auttamaan sadonkorjuussa.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila muistuttaa, että poikkeustilanne aiheuttaa vakavan häiriön jo ennestään kannattavuuskriisin kanssa painiville tiloille. Marttilan mukaan tuleva satokausi on ratkaiseva huoltovarmuuden kannalta.

MTK, ruotsinkielinen tuottajajärjestö SLC, Maaseudun työnantajaliitto MTA ja Teollisuusliitto edellyttävät yhteisessä kannanotossaan hallitukselta rohkeita ja nopeita päätöksiä, joilla voidaan edistää kotimaisen työvoiman käyttöä maaseudun yrityksissä.

Järjestöjen päätavoite on mahdollistaa kotimaisen työvoiman työllistyminen, mutta myös käyttää fiksusti maassa jo olevaa ulkomaista työvoimaa.

Maa- ja puutarhatalouden kausityövoima pitää löytyä kotimaasta. Luonnonvara-alan opiskelijat näyttävät hienoa esimerkkiä ilmoittautumalla maatalousyritysten avuksi. Alan oppilaitokset mahdollistavat maatiloilla työskentelyn sisällyttämisen opintoihin.

Muun muassa töitäsuomesta.fi -palvelun kautta kaikilla on mahdollista ilmoittautua avun antajaksi sekä tuottajilla mahdollisuus saada lisätyövoimaa paitsi maatiloille, myös hevostiloille ja puutarha- ja viheralalle.

Toivottavasti mahdollisimman moni ymmärtää tuottajien vaikean tilanteen ja lähtee osaltaan varmistamaan, ettei työvoimapula vaaranna ruokaturvaa. Ministeri Leppä arvioi, ettei kaikkien tilojen kausityövoiman tarpeeseen pystytä vastaamaan. Näytetään ministerille, että hän oli väärässä.

Näytetään ministerille, että hän oli väärässä.