Euroopan talous kaipaa elvytystä

Euroalueen talouskasvulle on käynyt samalla tavalla kuin tänä keväänä varhain kylvetylle viljalle. Viljat tulivat oraalle, mutta takatalven seurauksena ne jäivät juromaan.

Viime viikolla julkaistut euroalueen bkt-luvut kertovat, että euroalueen orastava talouskasvu juroo pahasti. Ensimmäisen vuosineljänneksen kasvuluvut jäivät toivottua pienemmiksi. Eurostatin julkistamien tietojen mukaan bkt kasvoi tammi-maaliskuussa 0,2 prosenttia.

Suomenkin talouskasvu oli odotettua heikompi. Alkuvuoden aikana kokonaistuotanto laski Tilastokeskuksen alustavien tietojen mukaan viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna 0,8 prosenttia.

Talouskehitys on euromaiden kesken jakaantunut selvästi. Vahvimmat kasvuluvut ovat Saksassa ja aikaisemmin Suomen kanssa parhaassa luottoluokituksessa olleen Hollannin heikoimmat. Saksan talouskasvu oli 0,8 prosenttia ja Hollannin talous supistui edelliseen vuosineljänneksen verrattuna 1,4 prosenttia.

Euroalueen talouksien tuskallisen hidasta elpymistä vaikeuttaa myös Ukrainan kriisi. Vaikka EU ei ole vielä asettanut Venäjälle matkustuskieltojen lisäksi varsinaisia talouspakotteita, on myös Venäjän talouskasvu hiipunut.

Heikko taloustilanne ja ruplan arvon heikkeneminen on näkynyt muun muassa venäläisten Suomeen suuntautuvan ostosmatkailun vähentymisenä. Ruplan heikkeneminen suhteessa euroon vaikeuttaa myös vientiä Venäjälle. Venäjä on Suomen kolmanneksi tärkein vientimaa.

Perinteisen talousopin mukaan taantumassa pitäisi taloutta elvyttää. Pahasti velkaantuneiden euromaiden elvytysvara on kuitenkin hyvin rajallinen.

Suomen hallitus päätti kevään kehysriihessään suunnata 600 miljoonaa euroa talouskasvun tukemiseen. Rahat otetaan valtion omaisuuden myynnistä. Omaisuutta päätettiin myydä lähes kahdella miljardilla eurolla, josta suurin osa on tarkoitus käyttää valtion velan lyhentämiseen.

SDP:n viikko sitten valittu uusi puheenjohtaja Antti Rinne haluisi 1,3 miljardia euroa lisää elvytysrahaa muun muassa tieverkon kunnostamiseen ja vuokra-asuntotuotantoon. Velan lyhentäminen saisi hänen mielestään nyt odottaa.

Rinteet tavoitteet joutuvat testiin hallituksen vaihdoksen yhteydessä kesäkuussa. Jotakin muutoksia hänen on kehyspäätöksiin saatava oman ja puolueensa uskottavuuden säilyttämiseksi. Rinteen urakkaa helpottaa se, että Kauppalehden haastattelemien ekonomistien mielestä valtion yksityistämisvaroja voisi käyttää julkisiin investointeihin suunniteltua enemmän (KL 16.5.)

Elvytysvarojen niukkuuden takia euromaiden päättäjät odottavat Euroopan keskuspankilta (EKP) tekoja. Ekonomistien mielestä EKP:n pitäisi laskea ohjauskorkonsa 0,25 prosentista nollaan ja talletuskorko pitäisi painaa negatiiviseksi. Näillä keinoilla saataisiin raha liikkeelle ja euron arvoa alemmaksi.

Lähes olematon talouskasvu ja erittäin alhainen inflaatio ovat lisänneet pelkoja euroalueen painumisesta deflaatioon. Deflaation seurauksena yleinen hintataso laskee, jolloin kuluttajat siirtävät hankintoja odottaessaan, että hinnat alenevat edelleen. Tästä seuraa talouden pysähtyminen.

Pääjohtaja Mario Draghin mukaan EKP on kuitenkin tarvittaessa valmis kaikin toimivaltansa sallimin keinoin vauhdittamaan inflaatiota.

Vaikka EKP on varjellut itsenäisyyttään tarkasti eikä se ota neuvoja ulkopuolisilta, olisi EKP:n nyt korkea aika ryhtyä tuntuviin elvytystoimiin.