Kansa haluaa pitää maaseudun ja Itä-Suomen asuttuina – toimenpiteet ovat hallituksen vastuulla
Pelkkä tahtotila ei riitä pitämään maaseutua ja Itä-Suomea asuttuna. Siihen tarvitaan pitkän aikavälin strategisia linjauksia.Valtava enemmistö suomalaisista vastaa MT:n kyselyssä pitävänsä Suomen turvallisuuden kannalta tärkeänä, että maaseutualueet ja Itä-Suomi pysyvät asuttuina (MT 20.11.). Ainoastaan reilut 6 prosenttia kansasta ei näe asutuksella turvallisuuspoliittista merkitystä. Muita enemmän sitä mieltä ovat nuoret, Helsingissä asuvat sekä vihreitä ja vasemmistoliittoa äänestävät.
Tulos on vahva viesti niin kampanjaansa käyville presidenttiehdokkaille kuin maan hallitukselle. Aluekehityksen turvallisuuspoliittinen puoli on palannut laajempaan keskusteluun vasta Venäjän hyökkäyssodan myötä. Sillä on kuitenkin pitkä historia. Kuningas Kustaa Vaasa aloitti Itä-Suomen erämaiden määrätietoisen asuttamisen jo 1500-luvulla ja loi pohjan Suomen valtion nykyisille rajoille. Sillä, että maan joka kolkassa on vakituista asutusta, on edelleen merkitystä niin ulkoiselle kuin sisäisellekin turvallisuudelle.
Maaseudulla asumisen ja yrittämisen edellytykset eivät kuitenkaan synny tyhjästä. Tarvitaan hyväkuntoisia teitä, peruspalveluja ja riittäviä kannustimia yrittäjyydelle. Niistä huolehtiminen on ennen kaikkea hallituksen tehtävä. Tällä hetkellä Venäjän hyökkäyssodan seurauksista kärsivässä Itä-Suomessa nämä asutuksen perusteet uhkaavat rapautua. Terveydenhuollon rahoitusvaje uhkaa peruspalveluja kaikkialla maassa. Kansalaisten tukema tavoite koko maan asuttuna pitämisesti ei käytännössä toteudu.
Petterin Orpon (kok.) hallituksen suunnitelmat Itä-Suomen tukemiseksi ovat kovin vaatimattomia. Kyse ei ole ensisijaisesti rahan jakamisesta alueille, vaan strategisen tason linjauksista maanpuolustuksen, energiahuollon ja verotuksen osalta. Puhtaasti markkinaehtoiset investoinnit näyttävät päätyvän läntiseen Suomeen. Markkinat eivät kuitenkaan ylläpidä valtion turvallisuutta. Itä-Suomen infrastruktuuri ja asutus eivät ole pelkästään kansallinen kysymys. Alueen vakaus on tärkeää sekä Euroopan unionille, että Suomen Nato-liittolaisille. Hallituksen ja tasavallan presidentin tehtävänä on pitää huolta, että tämä viesti kuullaan myös kansainvälisissä yhteyksissä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







