Maaseutu on joutumassa mottiin

VR-yhtymä kertoi viikko sitten aloittavansa yt-neuvottelut enintään 570 työntekijän vähentämiseksi.

Työntekijöiden vähennystarvetta perustellaan kilpailun lisääntymisellä ja sillä, että matkustajamäärät kaukoliikenteessä ovat vähentyneet. Samalla VR ilmoitti lukuisten junavuorojen lakkautuksista. Tavoitteena on 50 miljoonan euron kustannussäästö.

VR ilmoitti jo aikaisemmin, että lippujen hintoja alennetaan. Matkustajia on houkuteltu myös reippailla alennustarjouksilla. Alennuksilla matkustajia on saatu houkuteltua lisää, mutta ei kuitenkaan nähtävästi tarpeeksi, koska VR:n henkilöliikenne painui tappiolle toisella vuosineljänneksellä.

Vaikka julkisen liikenteen pahimpana kilpailijana pidetään yksityisautoilua, niin VR:n yt-neuvottelujen, lippujen hintojen alennuksen ja junavuorojen lakkautusten taustalla on vuosi sitten vapautunut linja-autoliikenne.

Suurten kaupunkien välillä liikennöivän Onnibusilla on ollut vuoden aikana jo kaksi miljoonaa matkustajaa. Lippujen hinnat ovat linja-autoissa olleet todella edulliset VR:n hintoihin verrattuna.

VR joutuu vastaamaan kilpailuun samalla tavalla kuin kansallinen lentoyhtiö Finnair. Halpalentoyhtiöiden tuleminen samoille reiteille on johtanut saneerauksiin ja hintakilpailuun. Monia maakuntien lentokentistä uhkaa sulkeminen.

Kilpailun lisääntyminen on periaatteessa hyvä asia, mutta ongelmatonta se ei ole. Kilpailua käydään kannattavimmilla reiteillä, ja hiljaisemmat reitit uhkaavat pudota kokonaan pois.

Linja-autoliikenteen vapauttamisesta on seurannut jo useiden satojen vuorojen loppuminen. Nyt on raideliikenteessä käymässä samoin ja junat ajavat osaltaan maaseutua sivuraiteille. Monet junat pyyhältävät jo nyt olemassa olevien asemien ohi pysähtymättä, ja vuorojen vähentäminen vaikeuttaa entisestään muun muassa työmatkaliikennettä.

Joukkoliikenteen muutos koskettaa erityisesti haja-asutusalueilla asuvia. He eivät pääse hyödyntämään halventuneita lippujen hintoja, koska julkista liikennettä ei ole.

VR:n kannalta tilanne ei ole yksiselitteinen, koska valtio omistaa VR-yhtymän kokonaan. Rautateitä hallinnoi ja kunnossapidosta vastaavan Liikennevirasto.

Pitääkö monopoliasemassa olevan VR:n tuottaa valtiolle voittoa, vai onko junaliikenne osa julkista palvelua? Pitäisikö kilpailu rautateillä vapauttaa jo ennen vuotta 2025, jotta kilpailu olisi tasavertaista? Miten estetään niin sanottu kerman kuorinta siinä vaiheessa, kun kilpailu vapautuu? Samat kysymykset voi esittää myös Postin osalta.

Linja-autoliikenteessä kilpailukykynsä osoittanut Onnibus aikoo osallistua tulevaisuudessa myös junaliikenteen kilpailuun. Yhtiö on rekisteröinyt Onnirail-toiminimen. Onnibusin toimitusjohtaja Pekka Möttö uskoo, että junaliikenne on elvytettävissä. Yhtiön pääomistajalla, skotlantilaisella Brian Souterilla on kokemusta raideliikenteestä Britanniassa. (Ilkka 2.9.)

Haja-asutusalueiden joukkoliikenteen kuihtuminen ja keskittyminen suurten keskusten väliseksi on todella huolestuttavaa. Muutos uhkaa jättää maaseudun suurelta osin mottiin.

Motittaminen on tapahtunut vuosikymmenten aikana, mutta nyt motti on julkisten palvelujen osalta sulkeutumassa. Kysymys on tasa-arvoista.

Nykyisen kehityksen suuntaa on vaikea muuttaa vanhoilla keinoilla. Esimerkiksi Linja-autoliitto on esittänyt palveluseteleiden käyttöönottamista maaseudun joukkoliikenteessä. Tämä ei liiton mukaan lisäsi kustannuksia, vaan tehostaisi hupenevien joukkoliikennemäärärahojen käyttöä. (MT 3.8.)

Muitakin keinoja tarvitaan. Jos yhteiskunta ei pysty turvaamaan haja-asutusalueiden asukkaiden liikkumista, niin heille pitää antaa mahdollisuus hoitaa asia itse. Keinoina voisivat olla muun muassa erilaiset vero- ja luparatkaisut.