Elävä maaseutu tarvitsee tekijänsä

Maa- ja metsätalousministeriön maanantaina julkistaman tutkimuksen mukaan 72 prosenttia suomalaisista katsoo, että koko Suomi hyötyy elinvoimaisesta maaseudusta. Maaseudun halutaan pysyvän elinvoimaisena myös tulevaisuudessa.

Tutkimuksen tulos ei ole suuri yllätys. Myös aikaisemmissa tutkimuksissa on saatu samansuuntainen tulos. Pari vuotta sitten julkistetussa tutkimuksessa valtaosan mielestä suomalainen maaseutu on puhdas ja hyvin hoidettu. Maisemien katsottiin pysyvän avoimina maatalouden ansioista.

Maaseudun säilyminen elinvoimaisen ei onnistu yksin maatalouden voimin, vaan maaseudulle tarvitaan muutakin yritystoimintaa.

Nykyisen ja uuden yritystoiminnan kehittämiseen on olemassa välineitä, mutta ne tunnetaan huonosti. Suurelta osalta yrittäjistä on jäänyt huomaamatta, että EU:n maaseuturahastosta ja siitä rahoitettavasta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta tuetaan myös maaseudun elinkeinojen ja palvelujen kehittämistä.

Maaseutuohjelma tarjoaa maaseudulla toimiville yrittäjille rahoitusta liiketoiminnan aloittamiseen, investointeihin, kehittämiseen ja yhteistyön lisäämiseen. Tukea on mahdollista saada myös tuotekehitykseen, markkinointiin ja kansainvälistymiseen.

Tutkimuksen mukaan maaseudun pienten ja keskisuurten yritysten yrittäjistä 60 prosenttia ei tunne EU:n maaseuturahoituksen tukimahdollisuuksia. Tutkimukseen osallistuneista yrittäjistä vain kolme prosenttia ilmoitti saaneensa rahoitusta maaseutuohjelman kautta.

Maa- ja metsätalousministeriön maatalousneuvoksen Taina Vesannon mielestä varsinkin nuorten yrittäjien tietämystä maaseutuohjelman mahdollisuuksista tulee lisätä. Vesannon mukaan maaseudulle tarvitaan tulevaisuuden tekijöitä, innovatiivisia avauksia ja uskallusta yrittää, jotta suomalaisten toive maaseudun elinvoimaisuudesta myös tulevaisuudessa toteutuu.

Näyttää siltä, että tiedottaminen maaseuturahaston mahdollisuuksista ei ole kaikilta osin onnistunut. Kysymys ei kuitenkaan ole vain tiedon puutteesta. Tutkimuksen mukaan monet, jotka ovat tietoisia rahastosta, eivät ole kuitenkaan sitä hyödyntäneet. Olisiko niin, että pk-yrityksissä ei ole voimavaroja tukien saamisen edellyttämään byrokratiaan?

Tehokkaasti käytettynä maaseuturahaston varoilla on mahdollista saada paljon aikaan. Ohjelman julkinen rahoitus on meneillään olevalla ohjelmakaudella 2014–2020 yli kahdeksan miljardia euroa. Mitkään kehittämisohjelmat eivät kuitenkaan auta, jos samaan aikaan maaseudulla asumista pyritään monin tavoin vaikeuttamaan.

Maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen on edellytys sille, että onnistumme rakentamaan biotaloudesta todellisen menestystekijän koko Suomelle. Monissa seminaareissa ja jopa hallitusohjelmissa puhdas ruoka, puu ja uusiutuva energia on nostettu Suomen tulevaisuuden kasvualoiksi.

Näiden vahvuuksien hyödyntäminen edellyttää muun muassa sitä, että koko maan infrastruktuuri ja palvelut pidetään kunnossa. Ilman toimivia liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä maaseudun mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä.

Jotakin on nyt myös tehty. Liikennevirasto julkisti perjantaina listan hallituksen 600 miljoonan euron liikenneväylien korjausvelkapaketin toimenpiteistä. Summasta noin 100 miljoonaa euroa kohdennetaan raakapuun kuljetuksia edistäviin hankkeisiin. Muut biotalouden tie- ja ratahakkeet saavat 21 miljoonaa euroa.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan 600 miljoonan euron kärkihankerahan lisäksi perusväylänpitoon siirretään 364 miljoonaa euroa kehittämishankkeista.

Hallituksen päättämä liikenneväylien korjausvelkapaketti on hyvä alku ja se lisää omalta osaltaan maaseudun ja koko Suomen elinvoimaa.