Vihreä vety tarjoaa Suomelle mittavat mahdollisuudet

VTT tutkii power to x -hankkeissaan synteettisiä polttoaineita, eli sähköllä tuotetaan vetyä ja siitä polttoaineita hiilidioksidin kanssa. VTT:n Jyväskylän tutkimuslaboratorian tutkija Mikko Lappalainen esitteli pari vuotta sitten elektrolyysilaitteistoa, jolla vety saadaan erotettua vedestä sähkön avulla. Kuva: Petteri Kivimäki

Vedystä ja sen mahdollisuuksista on puhuttu paljon, mutta teknologinen kehitys ei ole ollut sen mittavalle hyödyntämiselle valmis. Vedyn valmistus edellyttää myös paljon edullista sähköenergiaa. Sähkön pitäisi lisäksi olla tuotettu ympäristöystävällisesti. Teknologian kehittyminen ja mittavat investoinnit tuulivoimaan ovat muuttaneet tilannetta.

Tuuli- ja aurinkovoiman ongelmana on sääriippuvuus. Pahin pelko on, että tulee kovat pakkaset eikä tuule eikä paista. Jopa säätiedotusten yhteydessä alettiin puhua energiasäästä ja tiedostusvälineissä ryhdyttiin julkaisemaan seuraavan päivän pörssisähkön hinta tunneittain.

Sähkön merkittävä varastoiminen on edelleen alkuvaiheessa. Teknologiaa varastoimiseen kehitetään kuitenkin kovaa vauhtia. Perinteisen akkuteknologian lisäksi kehitys on huimaa myös vetytaloudessa. Vedestä sähkön avulla valmistettua vetykaasua voidaan varastoida ja tasata näin säästä johtuvaa tuulisähkön tuotantovaihtelua.

Vety ei ole uusi tuote teollisuudessa, mutta nyt sen valmistuksessa ja käytössä ollaan siirtymässä aivan uudelle tasolle. Suomeen on suunnitteilla yli 20 vetyyn liittyvää merkittävää investointia. Jos edes osa suunnitteilla olevista vetyinvestoinneista toteutuu, Suomesta on ehkä hieman yllättäen tulossa merkittävä niin sanotun vihreän vedyn tuottaja. Tällä hetkellä suunnitteilla olevat investoinnit ovat noin 10 miljardia euroa.

Kyse ei ole pelkästään vedyn tuottamisesta, vaan vetyinvestointien vanavedessä on syntymässä myös jatkojalostusta. Vetyä voidaan käyttää muun muassa teräksen valmistuksessa ja liikennepolttoaineena. Esimerkiksi Inkooseen ja Raaheen on suunnitteilla vihreän teräksen valmistusta niin sanotun vihreän vedyn avulla.

Vetylaitoksia on suunnitelmissa muun muassa myös Kokkolaan, Kristiinankaupunkiin ja Ranualle. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) muurasi hiljattain Harjavallassa uuden vetytehtaan peruskiven. Hänen mukaansa nyt ollaan vetytaloudessa siirtymässä viimein puheista ja kalvosulkeisista tekoihin. (Yle 30.1.)

Vetyyn liittyvän investointibuumin perustana on tuulisähkö. VTT:n energia- ja vetytutkimusalueen johtaja Antti Arasto sanoo Ylen haastattelussa, ettei yksikään esillä olevista hankkeista toteutuisi, jos Suomessa ei olisi isoa tuulivoimapotentiaalia.

Vety käy liikenteen polttoaineeksi sellaisenaan samaan tapaan kuin nykyisin käytössä olevat kaasut. Näin tekee muun muassa Nordic Ren-Gas, joka rakentaa vetylaitoksia viiteen suomalaiskaupunkiin yhteistyössä paikallisten energiayhtiöiden kanssa. Yhtiön tarkoituksena on tuottaa vetykaasua 20 prosenttia Suomen raskaan liikenteen polttoaineesta.

Vedyn käytettävyys polttoaineena paranee entisestään, jos siitä valmistetaan nestemäistä polttoainetta. Se onnistuu yhdistämällä vetyyn esimerkiksi uusiutuvan puun poltosta syntyvään hiilidioksidiin. Näin syntyy vihreää sähköpolttoainetta, joka käy sellaisenaan nykyiseen ajoneuvokalustoon autoista lentokoneisiin. (MT Metsä 1/2023.)

Uusi rakenteilla oleva vetytalous on todella mittava mahdollisuus koko Suomelle.

Vihreän sähkön jatkojalostus kannattaa sijoittaa mahdollisimman lähelle tuulivoimaloita ja bioenergiaa tuottavia laitoksia. Näin säästetään muun muassa infrastruktuurin rakentamisessa. Puuta käyttävistä energialaitoksista on saatavilla sähkön ja lämmön lisäksi riittävästi hiilidioksidia. Uusiutuvan puun arvo kasvaa entisestään, koska sen hiilidioksidipäästöt voidaan hyödyntää.

Vihreän vedyn tarjoamia mahdollisuuksia ei saa hukata. Vihreä vety on raaka-aine, joka pitää jalostaa Suomessa.