Rahoitus kiristyy

Euroopan epävakaasta taloustilanteesta huolimatta lainamarkkinat toimivat Suomessa normaalisti. Pelätty luottolama on kyetty toistaiseksi välttämään, mutta pankit ovat muuttuneet lainapäätöksissään selvästi aiempaa varovaisemmiksi (MT 28.5.).

Suomalaisten pankkien taloudellista asemaa pidetään vahvana. Pankit ovat vakavaraisia, eikä niillä ole merkittäviä riskiluottoja eurokriisin ongelmamaissa.

Euron ongelmat saattavat kuitenkin lopulta johtaa koko euroalueen talousvaikeuksiin, joiden seurauksena sekä yritysten että tavallisten kansalaisten kyky selvitä lainoistaan alenisi tuntuvasti. Tästä syystä pankit arvioivat riskejä ja esimerkiksi lainoitettavien investointien kannattavuutta huomattavan kriittisesti.

Toinen syy rahoituksen kiristymiseen on kansainvälisen pankkisääntelyn voimistuminen. Nykyisten talousongelmien taustalla vaikuttivat useiden rahalaitosten holtiton luotonanto sekä epäkurantit sijoitustuotteet.

Uuden finanssikriisin välttämiseksi pankeilta vaaditaan parempaa vakavaraisuutta. Asteittain käyttöön otettava, niin kutsuttu Basel III -säännöstö pakottaa pankit keräämään lisää taloudellista puskuria. Sen rakentaminen vähentää lainattavan rahan määrää ja nostaa pankkien perimää marginaalia.

Suomalaisista rahalaitoksista on kuultu kritiikkiä uusia vaatimuksia kohtaan. Niiden arvioidaan vievän pankkien kilpailukykyä ja karkottavan suuria laina-asiakkaita turvaamaan muihin rahoittajiin.

Suomen talouden kannalta keskeistä kuitenkin on, kuinka tavallisten kansalaisten ja pk-yritysten rahoitustarpeet tulevat hoidetuksi. Luotonanto ei voi olla holtitonta, mutta liika kireys syö helposti suomalaista tuotantoa ja työpaikkoja.