Uusiutuva energia ei synny tyhjästä

Euroopan unionin kunnianhimoinen tavoite nostaa uusiutuvan energian osuutta reippaasti on jäämässä talouskriisin jalkoihin. Osa EU-maista on jo luopunut muun muassa biopolttoaineen kymmenen prosentin käyttövelvollisuudesta liikennepolttoaineissa.

Päätöksen taustalla on EU:n suunnitelmat rajoittaa E10-bensiinin käyttöä ja se, että biopolttoaineiden valmistuksen tukemista ollaan lopettamassa.

Uusiutuvien liikennepolttoaineiden lisääminen on muutenkin vastatuulessa. Suunnitelmat biodieselin valmistuksesta takkuavat. Neste Oil ja Stora Enso ovat luopuneet hankkeesta. UPM:n suunnittelee biodieseltehtaan rakentamista Ranskaan.

Vapon Kemiin suunnitteleman biodieselhankeen tulevaisuus on kiinni siitä, saako Vapo mukaan muita rahoittajia Metsä Groupin vetäydyttyä hankkeesta.

Energiapolitiikan poukkoilu ja lyhytjännitteisyys on ongelma Suomessa. Jyväskylän Energian toimitusjohtaja Tuomo Kantola kysyi Päättäjien Metsäakatemiassa Rovaniemellä aivan aiheellisesti, että kuka uskaltaa investoida bioenergian korjuuseen ja käyttöön.

Kantola muistuttaa, että erilaisia verojen ja tukien muutoksia on kertynyt jo kymmenkunta sen jälkeen kun bioenergian tukipakettia alettiin koota vuonna 2010. (MT 28.9.)

EU:n Suomelle asetettu tavoite on nostaa uusiutuvan energian osuus vuoteen 2020 mennessä 38 prosenttiin. Kantolan mielestä nykyisillä eväillä tavoite on todella kaukana. Tavoitteena on muun muassa lähes kaksinkertaistaa metsähakkeen käyttö nykyisestä 7,5 miljoonasta kuutiosta vuosikymmenen loppuun mennessä.

Puuenergian lisääminen on vähintäänkin haasteellista tilanteessa, jossa metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvä puuenergia vähenee. Sen korvaaminen metsähakkeella vaatii mittavia investointeja sekä korjuuketjuun että polttolaitoksiin.

Samaan aikaan kun EU:n komissio vaatii uusiutuvan energian lisäämistä se kielsi Suomen mallin pienpuun energiakäytön tukemisesta. Harvestia Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kaurasen mielestä energiapuun korjuun ja käytön tukien pomppiminen on vaikeuttanut puunhankkijoiden työtä. Kaurasen mukaan puuta olisi ostettu paljon enemmän, jos tuet olisivat selvät.

Energiapolitiikan poukkoilua ja epäselvyyttä kuvaa hyvin se, että ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) haluaa lopettaa turpeen energiakäytön kokonaan ja elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen (kok.) mielestä Suomi voisi hyvin ensimmäisenä eurooppalaisena maana luopua kivihiilen energiakäytöstä kokonaan esimerkiksi vuonna 2025.

Aivan heti ei kivihiilen energiakäyttö vähene, vaan se on lisääntymässä. Voimalaitokset korvaavat sateisen kesän aiheuttamaa turvepulaa lisäämällä kivihiilen käyttöä.

Niinistö myös toimii aktiivisesti turvetuotannon lopettamiseksi. Turveteollisuus pitää Niinistön johtamassa ympäristöministeriössä valmisteltavaa ympäristönsuojelulain uudistamista tarpeettomana kiusantekona.

Ministereiden tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta niiden toteuttaminen ei onnistu, ellei kivihiilen ja turpeen korvaamiseksi löydy vaihtoehtoisia energialähteitä. Hallituksen erityissuojeluksessa oleva tuulivoima ei siihen riitä.

Uusiutuvan energian lisäämiseksi on puheiden lisäksi tehtävä lopultakin kestäviä päätöksiä. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei ole ainoa syy, vaan kotimaista tuotantoa tarvitaan kipeästi korvaamaan tuontia.