Käräjät kutsuvat

Suurten metsäyhtiöiden puunostokartellin metsänomistajille aiheuttamat vahingot näyttävät päätyvän oikeuden punnittaviksi. Toisin kuin käräjäoikeus, Helsingin hovioikeus päätti perjantaina, etteivät korvausvaateet olleet vanhentuneita.

Helsingin käräjäoikeus linjasi aiemmin, että korvaushakemuksia koskeva viiden vuoden vanhenemisaika alkoi jo keväällä 2004, kun kartelliepäilyt tulivat julki. Hovioikeuden mukaan vanhenemisaika alkoi vasta markkinaoikeuden tuomiosta 2009.

Hovioikeuden päätös tuntuu loogiselta. Yhtiöiden rikollinen toiminta varmistui vasta tuomion myötä.

Yhtiöistä UPM teki itse ilmoituksen kartellista. Muut tuomitut olivat Stora-Enso ja metsänomistajien omistama Metsäliitto. On luultavaa, että yhtiöt hakevat vielä valituslupaa Korkeimmasta oikeudesta.

Jos ja kun korvausvaateet palautetaan Helsingin käräjäoikeudelle, edessä on yksi historian suurimpia ja haastavimpia oikeudenkäyntejä.

Korvausprosessin puuhamiehen Reijo Lahtosen vetämässä Suuri Savotta -ryhmässä kartellikorvauksia hakee 656 metsänomistajaa. Lisäksi haastajissa on kymmeniä kuntia, seurakuntia ja kuntayhtymiä sekä valtion metsätaloudesta vastaava Metsähallitus.

On ilmeistä, että haastajien määrä nousee nykyisestä.

Koska yhtiöt tavoittelivat kartellilla etua, puuta niille myyneet metsänomistajat kärsivät luultavasti vahinkoa. Vahingon suuruutta joudutaan oikeudessa arvioimaan kenties metsänomistaja ja hakkuu kerrallaan. Jalkautuuko Helsingin käräjäoikeus Suomen metsiin?

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajan Mikko Tiirola lupaa tässä lehdessä, että MTK, metsänomistajien liitot ja metsänhoitoyhdistykset tarjoavat edelleen apua korvausten hakijoille.

Metsänomistajan asema korvauskäräjillä on joka tapauksessa tukala. Vastassa ovat suuret yhtiöt, mutta metsänomistajalle jää sekä vastuu vahingon osoittamisesta että riski mahdollisesti maksuun lankeavista oikeudenkäyntikuluista.