Tietoyhteiskuntaan on vielä matkaa

Suomen tavoitteena on olla edelläkävijä tietoyhteiskunnan rakentamisessa. Pari vuosikymmentä sitten tavoite oli realistinen Nokian ja sen ympärille rakentuneen informaatioteknologian ansiosta.

Edelläkävijän roolille on käynyt samalla tavalla kuin Nokian matkapuhelimille, jotka jäivät muun maailman kehityksestä jälkeen. Nokian puhelimista on jäljellä muisto ja Suomen tietoyhteiskuntatavoitteesta vain puheet.

Kehitystä on toki tapahtunut. Esimerkiksi sopii Verohallinto, jossa sähköinen asiointi sujuu. Verohallinnon asiakaspalvelu on muutenkin muuttunut merkittävästi aikaisempaa asiakaslähtöisemmäksi.

Verohallinto myös markkinoi sähköistä asiointia aktiivisesti. Alkuvuoden aikana järjestetyn puhelinkampanjan aikana Verohallinnon asiakaspalvelijat soittivat 21 000 maataloustuottajalle ja noin 11 000 metsänomistajalle. Tavoitteena oli houkutella viljelijöitä ja metsänomistajia jättämään veroilmoituksensa perinteisen paperilomakkeen sijaan sähköisesti (MT 31.3.)

Viljelijöille sähköinen asiointi on tuttua myös pankkiasioiden ja tukihakemusten yhteydestä.

Suurimpia ongelmia tietotekniikan hyväksikäytössä on terveydenhuollossa. Huolimatta siitä, että Suomessa on kehitetty sähköistä potilastietojärjestelmää jo yli kymmenen vuotta, ei valmista ole saatu aikaiseksi. Ongelmana ovat yhtyeensopimattomat ohjelmat ja yhteistyökyvyn puute.

Ongelmia on ollut myös lainsäädäntöpuolella. Esimerkiksi sähköisiä reseptejä koskeva lainsäädäntö muuttui vain pari kuukautta ennen lain voimaantuloa. Yksityisen terveydenhuollon osalta laki tuli voimaan eilen.

Monet lääkäriasemat ehtivät jo hankkia lain edellyttämät kalliit ohjelmistot, mutta lakimuutoksen myötä päätettiin, että alle 5 000 reseptiä vuodessa kirjoittavat lääkäriasemat saavatkin jatkoajan e-reseptiin siirtymiseen.

Lisäksi päätettiin, että Kela tuottaa mobiilipohjaisen ohjelmiston, joka sopii myös pienten lääkäriasemien käyttöön. Monet lääkäriasemat olivat ehtineet hankkia riskillä kymmeniä tuhansia euroja maksavat ohjelmistot. Myyrmäen hammaslääkäriaseman toimitusjohtajan Pia Helanderin mielestä koko prosessi on ollut ihan täydellinen hässäkkä. (Yle 1.4.)

Terveydenhuollon tietojärjestelmän uudistamisen arvoidaan maksavan Suomessa noin 1,8 miljardia euroa. Hinta on vasta arvio, mutta suurusluokka on valtava.

Virossa vuonna 2009 valmistuneen potilastietojärjestelmän ja sähköisen reseptin toteuttamisen hinnaksi tuli noin 11 miljoonaa euroa! Lisäksi hankeen toteuttaminen kesti vain vuoden.

Miksi samanlaisen hankkeen toteuttamisen ennakoidaan maksavan Suomessa lähes 200 kertaa enemmän ja vievän moninkertaisen ajan? Lisäksi on vieläkin epävarmaa, tuleeko hankkeesta yhtään mitään. Erilaisten selvitysten kustannukset ovat Suomessa jo nyt moninkertaiset Viron toteutuneeseen hankkeeseen verrattuna.

Viron sähköisen potilastietojärjestelmän yksi pääarkkitehti Madis Tiik sanoi Taloussanomissa elokuussa 2012, että potilastietojärjestelmän rakentamisessa vain viidesosa oli varsinaisia tieto- ja viestintäteknologiakuluja. Loput kustannukset tulivat standardoinnista, johtamisesta, lakimuutoksista ja tiedottamisesta. Koko prosessin ohjenuorana oli yksinkertaisuus.

Vaikka Viron ja Suomen terveydenhuoltojärjestelmät ovat erilaisia, on Suomen kompurointi tietojärjestelmän luomisessa käsittämätöntä. Lisäksi Virossa tietoyhteiskunta on toteutettu kaikilla tasoilla.

Madis Tiik siirtyi syksyllä 2012 Suomeen Sitran palvelukseen. Potilastietojärjestelmiin liittyviä neuvoja ei tarvitsisi kysyä kaukaa.