Maaseutu tarvitsee toimivat yhteydet ‒ mobiiliyhteyksien varaan ei voi yksin jäädä

Valokuitu kestää käytössä käytännössä vuosikymmeniä, eikä nopeampaa tiedonsiirtotekniikkaa ole olemassa. Kuva: Kimmo Haimi

Digitalisaatiosta puhutaan paljon ja Suomi haluaisi olla siinä edelläkävijämaa. Kehitystä onkin tapahtunut paljon ja monet palvelut ovat siirtyneet tai ovat siirtymässä verkkoon. Perinteiset lankapuhelimet ovat lakanneet suurelta osin toimimasta kun operaattorit ovat käärineet kuparijohdot rullalle. Niiden tilalle rakennetaan nopeita valokuituyhteyksiä.

Sekä Suomen että Euroopan unionin tavoitteena on, että kaikilla kotitalouksilla tulisi olla yhden gigabitin yhteys vuoteen 2030 mennessä. Viime vuoden syyskuun lopussa tällainen yhteys oli Suomessa 75 prosentilla kotitalouksista. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Harvaan asutulla maaseudulla kotitalouksista valokuituverkon piirissä oli 45 prosenttia. Traficom ennakoi, että harvaan asutulla maaseudulla valokuitupeitto nousisi vuoden 2027 loppuun mennessä 58 prosenttiin. (MT 14.5.)

Maaseudun asukkaiden ja elinkeinojen kannalta on huolestuttavaa, että valokuiturakentamisen ennakoidaan hidastuvan. Tarvetta nopeille yhteyksille on kaikkialla. Maaseudullakin tarvitaan aivan yhtä paljon nopeita ja varmoja yhteyksiä kuin taajamissa ja kaupungeissa. Maaseudulla ja haja-asutusalueilla tarve on jopa suurempi, koska mobiiliyhteydet ovat taajamia heikommat. Esimerkiksi maatalousyrittäjillä on jo niin paljon teknologiaa käytössä, että he tarvitsevat vakaat ja toimivat yhteydet.

Kysymys on mahdollisuudesta asua ja tehdä töitä maaseudulla. Ei voi olla niin, että toimimattomien ja epäluotettavia tietoliikenneyhteyksien takia joutuu muuttamaan keskuksiin.

Mobiililaajakaista on monissa tapauksissa riittävä, mutta se edellyttää toimivuutta ja luotettavuutta. Vaikka teleoperaattorien kartat kertovat, että mobiiliyhteydet pelaavat, ovat monien käyttäjien kokemukset päinvastaisia.

Digitalisaation edetessä luotettavien tietoliikenneyhteyksien tarve kasvaa entistään. Myös yhteiskunta haluaa siirtää palvelujaan yhä enemmän verkkoon. Esimerkiksi hyvinvointialueiden rahoitusongelmiin etsitään ratkaisua digitalisaatiosta. Jo perustuslain mukainen tasa-arvo edellyttää, että kaikilla on toimivat tietoliikenneyhteydet.

Valokuituyhtiö Valoon toimitusjohtaja Vesa Kemppainen ennakoi, että valokuitu jakaa kunnat kasvaviin ja kuihtuviin alueisiin. Vaikka kattavan verkon rakentaminen on viime kädessä valtion vastuulla, on kuntien oltava hereillä.