Keskustelu tehomaksusta sortui ylilyöntiin – jatkossakaan sitä ei ole pakko omaan siirtosopimukseensa valita
Sähkönkäyttäjä voi jatkossakin valita itselleen siirtohinnoittelun, jossa tehomaksua ei ole. Tehomaksullinenkin sopimus voi olla osalle käyttäjistä hyvä vaihtoehto.
Erityisesti sähköauton latauksen on pelätty aiheuttavan tehomaksun laukaisevia tehopiikkejä. Kuva: Jaana Kankaanpää4.2.202605:00
Energiavirasto kertoi maanantaina päättäneensä sähkön siirtohinnoitteluun sisällytettävän tehomaksun kynnysrajaksi kahdeksan kilowattia. Aiemmin virasto esitti rajaksi viittä kilowattia, jota erityisesti Suomen Omakotiliitto piti liian alhaisena. Myös kahdeksan kilowatin rajaa liitto kritisoi liian alhaiseksi (MT 4.2.).
Energiavirasto pidensi myös tehomaksun määrittävää tarkastelujaksoa alkuperäisen esityksen 15 minuutista 60 minuuttiin: tehomaksu lankeaa sen sisältävissä sopimuksissa maksettavaksi, jos keskiteho ylittää kuukauden aikana kahdeksan kilowatin tehokynnyksen neljän peräkkäisen viidentoista minuutin jakson aikana.
Rajojen nostoa voi pitää perusteltuina muutoksina, sillä niiden ansiosta tehomaksulliset siirtosopimukset ovat järkevä vaihtoehto useammalle asiakkaalle kuin aiemman esityksen mukaisena olisi ollut. Toisaalta liian korkeassakaan tehokynnyksessä ei olisi ollut mieltä: tällöin tehomaksulla ei saavutettaisi sille asettua tavoitetta eli se ei suitsisi riittävästi verkkoa kuormittavia tehopiikkejä. Kun kulutusta saadaan nykyistä joustavammaksi, sähköverkon kapasiteettia ei jouduta loputtomiin kasvattamaan. Parhaimmillaan se taas hillitsee siirtohinnoittelua.
Rajoja on noudatettava tehomaksun sisältävissä sähkönsiirtosopimuksissa viimeistään vuonna 2029.
Hinnoittelumallin voi jokainen asiakas itse valita.
Oleellista siirtohinnoittelussa on, että sähkönsiirtoyhtiö ei saa käyttää tehomaksua nykyiseen laskuun lisättävänä ylimääräisenä maksuna: Jos asiakas siirtyy tehomaksulliseen tuotteeseen, perusmaksun osuuden täytyy pienentyä. Tämä voi koitua hyödyksi niille, joiden kulutus on tasaista ja ennakoitavaa.
Jatkossa onkin entistä oleellisempaa, että sähkön käyttäjä tuntee oman kulutuksensa. Sopivaa siirtohinnoittelumallia pohtivan kannattaakin hyödyntää tarjolla olevia työkaluja, esimerkiksi Fingridin tarjoamaa Datahub-palvelua, josta saa kokonaiskuvan omasta sähkönkulutuksestaan. Niiden avulla voi selvittää, paljonko itsellä on tehorajan ylittäviä jaksoja ja mikä olisi tehomaksun sisältävällä hinnoittelulla siitä aiheutuva kustannusvaikutus – ja kannattaako tehomaksulliseen hinnoitteluun siirtyä.
Siirto on jatkossakin jokaisen sähkönkäyttäjän pakko maksaa, eikä siirron tarjoavaa yritystä voi itse kilpailuttaa. Hinnoittelumallin voi jokainen asiakas valita tarjolla olevista vaihtoehdoista.
Oleellista on, että siirtoyhtiöt tarjoavat sähkönkäyttäjälle aidon mahdollisuuden valita omalle sähkönkäyttötavalleen parhaiten sopivan hinnoittelumallin eikä tehomaksuttomastakaan vaihtoehdosta tule yhtiöille rahastuskeinoa. Viranomaisten tehtävänä on seurata, että näin on.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
