Maaseudulta on valtion leipä loppu

Suurimmassa osassa Suomen kunnista ei ole enää yhtään valtion virkamiestä. Virkamiehet ovat kadonneet muun muassa verotoimistojen, poliisien, nimismiesten, työvoimatoimistojen, Kelan, Postin ja armeijan lähdön seurauksena.

Valtion työntekijämäärä on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 15 000 henkilöllä. Työpaikat ovat kadonneet suurimmaksi osasi maaseudulta.

Tilastokeskuksen mukaan maaseutumaisissa kunnissa valtion työpaikoista on kadonnut lähes puolet. Samaan aikaan keskuskaupungeissa valtion työpaikat ovat vähentyneet vajaa kymmenen prosenttia. Valtion työntekijöistä yli 90 prosenttia työskentelee kaupunkimaisissa kunnissa. Suurin osa valtion työpaikoista on pääkaupunkiseudulla. (MT 12.10.)

Valtion vetäytyminen maakunnista on jatkunut, vaikka valtiolla on ollut erilaisia toimintojen alueellistamisohjelmia. Tavoitteena on ollut, että 4 000–8 000 valtion työpaikkaa siirrettäisiin pääkaupunkiseudulta muualle vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteen alaraja saavutettiin, mutta sen jälkeen alueellistamiskehitys on ollut olematonta.

Alueellistaminen on herättänyt voimakkaita poliittisia intohimoja. Maakunnista ei ole uskottu löytyvän riittävän osaavaa henkilökuntaa. Myös virastojen henkilöstö on vastustanut pontevasti mahdollista työpaikkojen siirtoa.

Alueellistaminen on onnistunut vaihtelevasti. Esimerkiksi Maaseutuviraston siirtäminen Seinäjoelle toteutui, mutta Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean alueellistaminen Kuopioon on mennyt täysin vatuloinniksi.

Vuonna 2008 tehtyä Fimean alueellistamispäätöstä ei ole saatu vieläkään valmiiksi, vaikka siirron piti olla valmis vuoden 2014 elokuuhun mennessä.

Vaikuttaa siltä, ettei siirto toteudu koskaan. Nyt jo entinen sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps.) päätti maaliskuussa, että Fimean päätoimipaikka on Helsinki.

Mäntylä perusteli päätöstään sillä, että ratkaisulla vältetään henkilöstön irtisanominen. Irtisanomisiin olisi jouduttu, koska osa Fimean Helsingissä olevista työntekijöistä ei suostunut muuttamaan Kuopioon. Samaa lojaalisuutta päättäjät eivät ole osoittaneet maakunnista lähtemään joutunutta valtion henkilöstöä kohtaan.

Alueellistamisen koordinaatiotyöryhmän sihteeri, neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen perustelee valtion työpaikkojen vähentymistä erityisesti pienillä paikkakunnilla sillä, että valtiolla on vähemmän varsinaisia asiakaspalvelutehtäviä kuin aikaisemmin.

Lakkautuslistalla olevan Iisalmen käräjäoikeuden käräjätuomarin Hannu Laitisen mielestä lakkautuspäätös heikentää maaseudun asukkaiden oikeusturvaa, koska etäisyys ja kustannukset tuomioistuimeen kasvavat. Laitinen ei ole huomannut, että hallitus olisi ottanut syrjäseutuja huomioon päätöksissään.

Valtion työpaikkojen keskittyminen ei yllätä aluetutkija Timo Aroa. Hänen mielestään valtion työpaikkoja koskevat päätökset ovat olleet kylmiä. Pääkaupunkiseudun ja muun Suomen vertailun lisäksi Aron mielestä kannattaa katsoa myös maakuntien sisäistä eriytymiskehitystä.

Aron huomautus on ajankohtainen ja aiheellinen. Meneillään olevissa maakunta- ja sote-uudistuksissa on vaarana, että palvelut keskittyvät keskuskaupunkeihin nykyistäkin enemmän.

Aluepoliittisessa keskustelussa ja verontasausjärjestelmästä puhuttaessa unohtuu usein, että valtion ja maakuntien toimintojen ja työntekijöiden keskittäminen on merkittävä tulonsiirto maaseudulta keskuksiin.

Valtaosa suomalaisista haluaa pitää koko maan asuttuna. Tämä edellyttää, että maaseudulla säilyvät edes välttämättömimmät palvelut.

Valtion leivän sanotaan olevan pitkä mutta kapea. Maaseudun osalta valtion leivät on syöty.