Vahva perusta luo mahdollisuuksia

Metsäkonsultti Rainer Häggblom ei ymmärrä arvostelua metsäteollisuuden tuotteiden heikosta lisäarvosta ja matalista vientihinnoista. Hänen mielestään suomalaisen metsäteollisuuden menestys on kuitenkin edelleen kiinni niin sanottujen bulkkituotteiden kannattavasta tuotannosta. (MT 10.11.)

Häggblomin mukaan alan ongelmista ei voi syyttää metsäteollisuutta, vaikka ongelmia on ollutkin. Metsäteollisuus on kuitenkin onnistunut sopeutumaan muuttuneeseen tilanteeseen paljon paremmin kuin kilpailukykynsä hukannut Suomi.

Häggblomin mielestä metsäteollisuuden kilpailuvaltit ovat metsissä ja suurissa tehtaissa. Suomessa pitääkin jatkossa keskittyä tuotteisiin, joissa meillä on mittakaavaetu. Esimerkiksi havusellun ja kartongin kysyntä kasvavat tulevaisuudessa. Sellutehtaat ovat myös tehokkain tapa tuottaa bioenergiaa.

Sen sijaan, että poliitikot ja päättäjät moittisivat metsäteollisuutta alhaisesta jalostusasteesta, heidän pitäisi katsoa peiliin. Kilpailukykyä ovat heikentäneet muun muassa tolkuttomaksi paisunut säätely ja ikuisuuksia kestävät lupaprosessit sekä huonosti hoidettu verotus.

Metsäteollisuuden perustuotteiden merkitys näkyy vientitilastosta. Suomen merkittävimpien vientituotteiden kuuden kärjessä on neljä metsäteollisuuden tuoteryhmää.

Häggblom on oikeassa, että metsäteollisuuden perustasta on pidettävä huoli. Ilman kannattavaa perustuotantoa yrityksillä ei ole varaa kehittää uusia tuotteita. Monet uudet tuotteet syntyvät sellusta. Lisäksi uudet ja uudistetut sahat, sellu- ja paperitehtaat ovat tehokasta high techiä.

Vaikka Metsä Groupin Äänekoskelle suunnittelemasta tehtaasta puhutaan uuden sukupolven biotuotehtaana, on Suomen metsäteollisuuden suurin investointi ytimeltään sellutehdas. Huolimatta siitä, että sellutehtaan kylkeen suunnitellaan oheisvirtoja hyödyntäviä laitoksia, on uuden biotuotetehtaan kannattavuus laskettu sellun varaan.

Metsä Fiberin tutkimusjohtajan Niklas von Weymarin mukaan investoinnin toteutumiseen vaikuttavat muun muassa puunhankinta, liikennejärjestelyt sekä kaavoitus-, lupa- ja tukiasiat

Toteutuessaan Metsä Groupin investointi lisää kuitupuun käyttöä noin neljä miljoonaa kuutiometriä. Von Weymarin mielestä puun saaminen liikkeelle metsistä tuleekin olemaan suuri haaste. Se on iso haaste metsänomistajien lisäksi myös infrastruktuurille.

Perusteollisuuden toimivuuden kannalta väyläverkoston perusteista pitää huolehtia. Se ei ole yksityisteiden varsilla asuvien, vaan yhteiskunnan tehtävä.

Metsätehon toimitusjohtaja Heikki Pajuoja muistuttaa, että metsistä kuljetetaan puuta tällä hetkellä noin 4 000 rekkakuormaa päivässä. Kuormat kulkevat metsäteiden ja muiden maaseudun yksityisteiden kautta valtion ylläpitämille teille. Pajuojan mukaan tieverkon toimivuus on ratkaisevan tärkeä metsä- ja energiateollisuuden kotimaisen raaka-aineen hankinnassa.

Liikenneväylien kunnossapitoon kiinnitti huomiota MTK:n metsävaltuuskunnan kokouksessa myös entinen valtiosihteeri Raimo Sailas. Hänen mielestään vähät elvytysvarat pitää sijoittaa sinne, missä ne palvelevat tuotantoa. Pääkaupunkiseudun metrorahat pitäisi sijoittaa muun muassa metsäautoteiden kunnostukseen.

Puuta jalostava teollisuus on suomalaisen teollisuuden ydin. Päättäjiltä on unohtunut, että ketju on tässäkin tapauksessa niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Jos puut jäävät pohjattomien teiden ja kantamattomien siltojen taakse, ei tarvita vientisatamiakaan.