Niinistö patisti perustellusti puolueita talouden remonttiin

Kuva: Timo Filpus

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi keskiviikkona valtiopäivät viimeisen kerran. Avauspuheessaan hän totesi kansanedustajille, että ajat ja asiat pöydällä ovat vakavia. Niinistön mukaan sivustaseuraaja voi kuitenkin olla luottavin mielin, koska jälki on sitä vakaampaa, mitä isommasta asiasta on kysymys. Näin oli hänen mielestään esimerkiksi Natoon liittymisessä.

Venäjän hybridivaikuttamisen edessä on Niinistön mielestä Suomessa pää pidetty kylmänä ja toimista on vallinnut suhteellisen laaja yksimielisyys. Eripuran kylväminen ei ole onnistunut.

Venäjän jatkaessa hyökkäystä Ukrainaan sodasta puhutaan entistä enemmän. Niinistön mukaan Suomen oma puolustuskyky, reservi ja maanpuolustustahto ovat keränneet kehuja. Suomen malli on hänen mukaansa rauhan tae, josta Euroopan muut Nato-maat saisivat ottaa oppia. Jos ne toimisivat samoin, yhteinen voima olisi valtava. Niin vahvan kimppuun ei Niinistön mukaan kukaan käy.

Vaikka puolueiden välinen yhteistyö ulko- ja turvallisuuspolitiikassa saivatkin tunnustusta, taloudenhoidosta Niinistö antoi risuja, mutta myös neuvoja.

Niinistö muistutti, että pohjoismaisessa vertailussa Suomen talous sakkaa pahasti ja pysyvästi. Suomessa ei ole ollut merkittävää talouskasvua kuuteentoista vuoteen ja julkisen sektorin velkaantuminen on jatkunut. Vaikka menneinä vuosina kaikki ovat olleet sitä mieltä, että laitetaan talous kuriin, niin tässä sitä Niinistön mukaan silti vielä ollaan.

Taloustilannetta ei saada Niinistön mielestä muuttumaan syyllisten etsimisellä vaan sillä, että nostetaan paljas totuus esiin ja heitetään ennakkoasenteet ja vakiofraasit nurkkaan. Pohjaksi voisi hänen mukaansa päättää lopputuloksen, että dynaaminen kasvu, talous ja työelämän perusturva eivät sulje toisiaan pois. Niinistö haastoi eduskunnan tekemään talouspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi puolue- ja vaalikaudet ylittävää yhteistyötä.

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) vastasi presidentti Niinistön puheeseen palaamalla viime kevään hallitusneuvotteluihin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka eivät aiheuttaneet ongelmia, mutta ongelmia aiheutti Halla-ahon mukaan erityisesti taloustilanne.

Niinistön toiveeseen puolue- ja vaalikaudet ylittävästä yhteistyöstä Halla-aho suhtautui epäillen. Hän muistutti, että näkemyksiä talouden hoidosta on ainakin yhtä monta kuin puolueita. Tavoitteet ovat Halla-ahon mukaan suurimmalta osin yhteisiä, mutta käsitykset oikeasta tiestä kohti päämäärää eroavat toisistaan. Näiden näkemyserojen käsittelemiseksi Suomessa on Halla-ahon mukaan eduskunta ja vapaat vaalit.

Julkisen talouden tilanne on sellainen, että sen oikaiseminen vaatii useita vaalikausia. Talouskasvu auttaisi, mutta ennusteiden mukaan näyttää siltä, ettei sitä ole odotettavissa.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen tavoite kuuden miljardin euron sopeutuksesta vaalikauden aikana on jäämässä jo nyt liian pieneksi. Valtion tulot ovat jäämässä odotettua heikommiksi ja menot ovat kasvamassa arvioitua suuremmiksi. Hallitus joutunee leikkausten lisäksi korottamaan veroja.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen arvioi, että hallituksen huhtikuun kehysriihestä tarvitaan kuuden miljardin lisäksi kolmen miljardin euron sopeutustoimet. Lisäksi myöhemmin vaalikaudella tarvittaisiin Majasen mukaan vielä vähintään miljardin euron verran julkista taloutta vahvistavia toimia. (KL 5.2.)

Eduskunnan on syytä harkita Niinistön ehdotusta talouspoliittisesta yhteistyöstä. Presidentti Niinistön mukaan jälki on sitä vakaampaa, mitä isommasta asiasta on kysymys. Julkisessa taloudessa on nyt kyse todella isosta asiasta.