Ruokaturva ei ole itsestäänselvyys

Viime vuonna julkistetun EU:n komission tutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä EU-kansalaisesta pitää omaa maataloutta tärkeänä. Lähes joka toinen haluaisi lisätä maatalouden tukia – vain harva vähentäisi niitä.

Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös monissa kotimaisissa tutkimuksissa. Esimerkiksi Taloustutkimuksen tekemän Mitä Suomi syö 2016 -tutkimuksen mukaan 73 prosenttia suomalaisista pitää kotimaista ruokaa tärkeänä.

Ajatuspaja e2:n, Maaseudun Sivistysliiton ja MTK:n pari vuotta sitten tekemän tutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta oli sitä mieltä, että kotimaista ruuan­tuotantoa tarvitaan. Suomalaiset ymmärsivät myös maataloustukien merkityksen kotimaiselle ruuan tuotannolle.

Tutkimusten perusteella on selvä, että suomalaiset ja eurooppalaiset ymmärtävät selvästi oman maataloutensa arvon. Kansalaiset kokevat myös, että maatalouden tuet hyödyntävät viljelijöiden lisäksi kaikkia muitakin.

Maa- ja metsätalousministeriön viime vuonna julkistaman tutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että koko Suomi hyötyy elinvoimaisesta maaseudusta. Maaseudun toivotaan säilyvän elinvoimaisena myös tulevaisuudessa.

On hyvä, että kotimaisen ruuan tuotannon tärkeys ymmärretään. Kysymys on viljelijöiden talouden ja maaseudun elinvoimaisuuden lisäksi ennen kaikkea ruokaturvasta. Nykyisestä, paikoittaisesta yltäkylläisyydestä huolimatta ruokaturva ei ole missään päin maailmaa itsestään selvä asia.

Aalto yliopiston viime viikolla julkistaman tutkimuksen mukaan noin 1,4 miljardin ihmisen ruokaturva on tuonnin varassa. Lisäksi 460 miljoonaa ihmistä elää alueilla, joilla tuonnin kasvu ei ole pystynyt kompensoimaan oman ruuantuotantokapasiteetin vajausta. Seurauksena on nälänhätä.

Tutkijat muistuttavat, että kansainväliset ruokamarkkinat ovat herkkä systeemi, jonka hinta- ja tuotantoshokit leviävät alkupisteestä riippumatta laajalle. Shokit heikentävät ruokaturvaa erityisesti köyhimmissä tuonnista riippuvaisissa maissa.

Meilläkin arvostellaan ruuan kalleutta. Toimittaja Seppo Konttinen arvioi tuoreessa kirjassaan "Kallis ruokakassi - Kuka nostaa Suomessa ruuan hintaa?", että ruuan hintaa nostaa reilun kilpailun puute ja keskittyminen elintarvikeketjun jokaisessa portaassa tuotannosta kauppaan. (IL 18.4.)

Käsitys ruuan kalleudesta Suomessa ei pidä tilastojen mukaan paikkaansa. Ruoka oli viime vuonna Suomessa Pohjoismaiden halvinta. Ruuan suhteellinen osuus kotitalouksien menoista on pienentynyt reippaasti jo vuosikymmeniä.

Ruuan osuus kotitalouksien menoista oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 1980 runsaat 21 prosenttia ja vuonna 2015 noin 12 prosenttia.

Konttinen arvostelee kirjassaan maatalouden tukemista. Hänen mielestään maatalouden tukemisesta on tullut uskonto, jota kukaan ei kyseenalaista, vaikka maatalous on Suomessa kannattavaa.

Maatalouden kannattavuus on kovasti suhteellinen käsite. Luonnonvarakeskuksen mukaan maatilojen tulot putosivat viime vuonna 40 prosenttia. Yrittäjätuloa kertyi keskimäärin noin 9 700 euroa tilaa kohti. Tuloihin luetaan markkinoilta saatujen tulojen lisäksi myös erilaiset tuet.

Tuottajahinnat putosivat jo aiemminkin. Suomalaisten maatilojen tulot putosivat vuosina 2011–2015 Eurostatin mukaan 53,7 prosenttia.

Jokainen maa, jolla siihen on suinkin mahdollisuuksia, pyrkii huolehtimaan omasta ruokaturvastaan. Ruokaturvan kannalta on erittäin tärkeää, että ruuan tuottaminen on kannattavaa. Nykyisillä tuottajahinnoilla se ei ole missään mahdollista.

Ruokaturvan kannalta maatilojen heikko kannattavuus on todellinen uhka.