Tulevaisuudenusko vahvistaa maaseudun vetovoimaa

Jo ennen korona-aikaa useiden kyselytutkimusten mukaan erityisesti nuoret unelmoivat asumisesta maalla. Samanlaisia tuloksia on saatu myös kansainvälisissä tutkimuksissa. Kaikkia ihmisten toiveet eivät ole vakuuttaneet, vaan kaupungistumisen katsotaan olevan megatrendi, jota on turha yrittää padota.

Maaseutua kohtaan on käytetty leimakirveenä muun muassa sitä, että tietyt paikkakunnat ja maakunnat ovat menossa kovaa vauhtia kohti auringonlaskua. Yhteiskuntaa on myös kehitetty erilaisten väestöennusteiden perusteella. Yhteiskunnan tekemiä ja tukemia investointeja on kohdistettu sinne, mihin ihmiset ennusteiden mukaan siirtyvät. Näin on "autettu" ennusteita toteuttamaan itseään.

Suurimpana esteenä maaseutu-unelman toteuttamiselle on ollut työpaikkojen puute ja etätöiden kehittymättömyys. Parissa vuodessa trendi on kääntynyt ja muutos on ollut nopeaa. Monipaikkaisesta asumisesta on tullut jokapäiväinen asia. Vauhtia muutoksella on antanut tietotekniikan kehittyminen. Varsinkin niin sanotusta tietotyöstä on tullut paikasta riippumatonta. Muutos näkyy jo tilastoissa ja muuttoautojen suunnassa.

Vesannolla Pohjois-Savossa asuvan Turun yliopiston tulevaisuustutkimuskeskuksen tutkimusjohtajan Tuomas Kuhmosen mielestä maaseudulla on edessään valoisa tulevaisuus. Hän haluaa saada muutkin uskomaan siihen. (MT 24.1.)

Kuhmosen mukaan tulevaisuudessa häämöttävät koronaa suuremmat maallemuuttoa edistävät voimat. Esimerkiksi fossiilitalouden tullessa tiensä päähän, kulutusta on vähennettävä ja palattava lähemmäs aitoa omavaraisuutta.

Muutos vaatii Kuhmosen mielestä kohtuutaloutta ja kulutuksen vähentämistä. Hänen mukaansa nuorten tulevaisuuden­unelmissa uusi maailma on jo vahvasti esillä ja heidän tulevaisuudentoiveittensa yhteinen nimittäjä on maaseutu.

Kysymys ei ole maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelusta, vaan muuttovirran kääntymisestä olisi hyötyä molemmille. Maaseudun kasvu vähentäisi Kuhmosen mukaan myös kaupunkiasumisen hintapainetta ja tukitarvetta sekä säilyttäisi kaupunkilaisille arvokasta lähiluontoa. Näin on jo tapahtunut, koska esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuntomarkkinoilla on nyt vuokraajan markkinat.

Jos kaupungistuminen on aiemmin ollut megatrendi, ajavat maailmanlaajuiset trendit nyt toiseen suuntaan.

Yksi esimerkki muutoksesta on Kuhmosen oma kotikunta. Vesantoa esiteltiin muutama vuosi sitten Helsingin Sanomissa tyypillisenä rakenneongelmaisena maaseudun kuntana, jolla on synkkä tulevaisuus. Nyt kunta tunnetaan uudesta hirsikoulustaan ja kunnasta on tullut muuttoliikkeen voittaja.

Maaseudun valoisa tulevaisuus ei toteudu itsestään, vaan se vaatii maaseudun asukkailta ja kunnilta tulevaisuudenuskoa sekä konkreettisia tekoja. Kohtuullisen matkan päässä olevaa koulu on lapsiperheille tärkeä. Myös uudet aluevaltuustot ovat paljon vartijoita. Merkittävä osa maaseudun vetovoimaa ovat toimivat sote- ja pelastuspalvelut. Hyvinvoiva ja kehittyvä maaseutu on maakuntien tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeää.

Kuhmosen mukaan ongelmana vaikuttaisi olevan, etteivät maaseudun asukkaat välttämättä itse usko valoisaan tulevaisuuteen. Jos ei uskota hyvään tulevaisuuteen, niin siihen ei myöskään investoida.

Kuhmonen kehottaa maaseudun ihmisiä myös osallistumaan tulevaisuuskeskusteluun, koska muut puhuvat maalaisten asioita heidän ylitseen. Näin tehdään esimerkiksi julkisuudessa käytävässä ilmastonmuutoskeskustelussa, joissa maa- ja metsätalous esitetään usein ongelmana.

Maaseudun tulevaisuudenuskon vahvistumisella on vankat perusteet. Kuhmosen mielestä omavarainen, vahvoihin paikallisyhteisöihin perustuva ja elinvoimainen maaseutu on mahdollinen. Uskotaanko maaseudulla tähän mahdollisuuteen?

Hyvinvoiva ja kehittyvä maaseutu on maakuntien tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeää.