Energiaministerit ovat oikealla asialla

Sekä Euroopan komissiossa että parlamentissa valmistellaan kestävyyskriteerejä biomassan käyttöön energiantuotannossa. Parlamentin ympäristövaliokunnan kannan pelätään uhkaavan vakavasti myös metsistä saatavan biomassa käyttöä.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola arvosteli pari viikkoa sitten ankarasti suunniteltuja biomassan kestävyyskriteereitä. Hänen mielestään ne olisivat tyrmäävä isku puupohjaisten biopolttoaineiden kehitykselle.

Tiirola pelkää, että EU:ssa tehdään syksyllä taannoista rikkidirektiiviäkin kohtalokkaampia päätöksiä Suomelle. Biomassojen kestävyyskriteerit aiheuttaisivat satojen miljoonien eurojen byrokratian.

Samoilla linjoilla ovat myös metsävaltaisten EU-jäsenmaiden Suomen, Ruotsin ja Itävallan energia-asioita vastaavat ministerit.

Jan Vapaavuori, Anna-Karin Hatt ja Niki Berlakovich kirjoittivat Maaseudun Tulevaisuuden Yliö-kirjoituksessaan, ettei metsäbiomassaa varten tarvita erityisiä säädöksiä. (MT 7.8.)

Ministerit opettavat Euroopan päättäjiä, että puuta ei kasvateta pelkästään yhtä käyttötarkoitusta varten. Tästä syystä metsäbiomassan tuotanto on Suomessa, Ruotsissa ja Itävallassa sekä monissa muissakin Euroopan maissa yleensä sellaista, joka perustuu metsäteollisuudessa ja metsätalousalalla syntyvän jätteen käyttöön. Tärkeän uusiutuvan energialähteen kehitystä ja kilpailukykyä ei pidä vaarantaa.

Ministerit muistuttavat, että bioenergian kestävyyttä koskevilla mahdollisilla uusilla säädöksillä edistetään todellisten ongelmien ratkaisemista. Heidän mielestään todellisena haasteena on varmistaa, että tuonnin kestävyys on yhtä korkeatasoista kuin eurooppalainen metsätalous nykyiselläänkin.

Euroopan unionissa sekä myös kansallisella tasolla on tehty päätöksiä, jotka säätelevät omaa tuotantoa tiukasti. Eurooppalaisen ja kotimaisen tuotannon kilpailukyvyn kannalta olisikin tärkeää, että kaikilla toimialoilla noudatettaisiin samoja sääntöjä myös tuontitavaroiden kohdalla.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) esitteli viime viikon lopulla ministeriönsä laatiman budjettiehdotuksen ensi vuodelle. Sen mukaan valtion velkaantuminen jatkuu eikä talouskasvua ole paljoa odotettavissa. Tällaisessa tilanteessa on tärkeä pyrkiä kaikin keinoin parantaa kilpailukykyä ja vauhdittamaan vientiä. Yhtä tärkeää on myös edistää tuontia korvaavaa tuotantoa.

Julkisen talouden heikentyessä edelleen, ei valtion kirstusta löydy merkittäviä summia elvytystoimiin. Vähät rahat onkin käytettävä tehokkaasti. Investoinnit tuontienergiaa korvaaviin uusiutuviin energialähteisiin perustuviin laitoksiin ovat selkeä investointi tulevaisuuteen. Investoinnit eivät onnistu, ellei energiapolitiikka ole pitkäjänteistä. Uutta, kustannuksia lisäävää byrokratiaa ei ainakaan tarvita.

Monessa EU-maassa metsillä ei ole merkittävää taloudellista roolia. Koska metsäosaamista ei ole, ovat päätöksenteon perusteet huterat. Esimerkiksi Durbanin ilmastokokouksen päätökset tekivät Suomen metsistä hiilinielun sijaan päästölähteen.

Suomalaisten päättäjien sekä kotimassa että Euroopan parlamentissa on syytä olla syksyn aikana hereillä. Kysymys on Suomen tärkeimmästä luonnonvarasta, jonka käyttöä voidaan edelleen lisätä kestävällä ja järkevällä tavalla.