Maaseudulla on idyllin lisäksi työtä ja toimeentuloa

Kuva: Timo Filpus

Taloustutkimuksen tekemän Maatalousalan tunnettuus 2025 -tutkimuksen mukaan nuoret tiedostavat maatalouden merkityksen. Tutkimukseen vastanneista noin 80 prosenttia katsoo, että maatalous on tärkeää maamme taloudelle ja hyvinvoinnille. Valtaosa nuorista on myös sitä mieltä, että ilman maaseutua ja maataloutta Suomen ruokaturva olisi vaarassa. (MT 2.6.)

On hienoa, että suomalaiset nuoret suhtautuvat maaseutuun ja maatalouteen myönteisesti. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Timo Myllymäki pitää yllättävänä sitä, että nuorten käsitys pohjautuu vanhojen Suomi-filmien kuvaan maaseudusta ja maataloudesta

Nuorille tulee maataloudesta useimmin ensimmäisenä mieleen lehmä, eläimet, traktori ja pelto. Nämä ovat toki edelleen merkittävä osa maatalouden ydintä.

Maaseudulta löytyy edelleen Suomi-filmeistä tuttua idylliä, mutta sieltä löytyy myös yrittäjyyttä, työtä ja toimeentuloa. Maataloudessa kehitys on ollut huimaa ja esimerkiksi tietotekniikan hyödyntämisestä voivat monet muut alat ottaa mallia.

Maatalouden tärkein tietolähde nuorilla ovat tiedostusvälineet, seuraavina tulevat elokuvat, televisio ja kirjallisuus. Maataloudesta tietoa jakavien on Myllymäen mielestä tärkeää huomioida, miten kertoa nuorille tärkeässä sosiaalisessa mediassa houkuttelevasti maataloudesta.

On tärkeää, että maaseudusta ja maataloudesta on tarjolla oikeaa tietoa. Maatalous on metsätalouden ohella ollut pitkään julkisessa keskustelussa esillä negatiivisessa valossa. Keskustelun perusteella voisi luulla, etteivät maa- ja metsätalous tuota kuin päästöjä. Todellisuudessa maa- ja metsätalous eivät ole ongelma, vaan ratkaisu.

Syyttelyn keskellä unohtuu, että maatalouden tärkein tehtävä on tuottaa ruokaa. Sen rinnalla maaseutu tuottaa monipuolisia ympäristöpalveluja. Niiden tuotteistamisessa osaksi tulovirtaa on vielä tekemistä.

Jos mielikuvaa maataloudesta halutaan muuttaa, on alan toimijoilla Myllymäen mukaan paljon tekemistä, koska mielikuvat muuttuvat hitaasti. Koska nuorten mielikuviin vaikuttaa vahvasti ympäristöystävällisyys ja kestävä kehitys, Myllymäki kannustaa alan toimijoita kertomaan, mitä maataloudessa niiden eteen tehdään.

Tutkimuksen mukaan ura maataloudessa ei kiinnosta nuoria. Syinä vähäiseen kiinnostukseen ovat esimerkiksi maaseudun vähäiset palvelut, maataloudessa tehtävää työtä ei arvosteta eikä ala tarjoa houkuttelevia uramahdollisuuksia. Maatalouden houkuttelevuutta heikentää myös alan heikko kannattavuus.

Oma vaikutuksensa on myös sillä, miten maataloudesta tuottajat itse puhuvat. Jos maatalouden halutaan olevan myös tulevaisuuden ala, sellainen kuva pitäisi tulla myös sitä koskevista puheista.

Viljelijöiden ikääntyminen on meillä ongelma. Suomessa maatalousyrittäjien keski-ikä on 54 vuotta, ja nuoria eli alle 40-vuotiaita on vain 15 prosenttia. Jos kotimainen ruuantuotanto halutaan turvata jatkossakin, alalle tarvitaan lisää nuoria. Näin siitä huolimatta, että maatilojen määrä vähenee nopeasti.

Sama ongelma koskee koko EU:ta, jossa tilanne on keskimäärin Suomeakin huolestuttavampi. Komission maatalouden ja maaseudun kehittämisosaston varapääjohtajan Gijs Schilthuisin mukaan unionin alueella maanviljelijöiden keski-ikä on 57 vuotta. Alle 40-vuotiaiden osuus viljelijöistä on noin 12 prosenttia. Maatalouskomissaari Christophe Hansenin mukaan nuoret ovat EU:n tulevaisuuden maatalouspolitiikan keskiössä. (MT 17.5.)

Maa- ja metsätaloutta on EU:n taholta johdettu vahvasti ympäristö- ja ilmastopolitiikan kautta. Uuden komission mukaan maatalouden tulevaisuuden keskiössä ovat nuoret viljelijät, ruoka ja maaseudun elinvoima. On monta syytä toivoa, että teot myös vastaavat hyviä tavoitteita.