Metsästä kannattaa pitää hyvää huolta

EU:n komission viime viikolla julkistama esitys päästökaupan ulkopuolisten kasvihuonekaasujen päästöjen jäsenmaakohtaisista leikkauksista yllätti suomalaiset. Komissio esitti Suomelle kolmanneksi kovimmat leikkaustavoitteet. Suomen pitää leikata päästöjä vuoteen 2030 mennessä 39 prosenttia vuoden 2005 tasosta.

Vaikka jokainen jäsenmaa saa itse päättää, millaisia keinoja käytetään päästöjen vähentämiseen, kohdistuvat suurimmat leikkaukset todennäköisesti liikenteeseen. Tieliikenteen osuus on noin 40 prosenttia kaikista päästökaupan ulkopuolisista päästöistä. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) pelkääkin kuljetuskustannusten nousevan Suomessa tuntuvasti, jos komission esitys toteutuu.

Liikenteen päästöjä on mahdollista vähentää lisäämällä biopolttoaineiden osuutta liikennepolttoaineissa. Suomessa on jo tehty paljon töitä biopolttoaineiden kehittämisessä ja käytössä. Biobensiiniä ja biodieseliä valmistavia laitoksia ovat rakentaneet muun muassa Neste, St1 ja UPM.

Meneillään olevien monien muiden investointien lisäksi kiinalainen Kaidi suunnittelee biojalostamon rakentamista Kemiin. Hanke nytkähti viime viikolla eteenpäin, kun komissio ilmoitti myöntävänsä hankkeelle 88,5 miljoonaa euroa investointitukea.

Kaidi suunnittelee rakentavansa miljardi euroa maksavan biojalostamon, joka tuottaisi uusiutuvaa biodieseliä ja biobensiiniä yhteensä noin 200 miljoonaa litraa. Puuta tehdas käyttäisi noin kaksi miljoonaa kuutiota vuodessa.

EU:n nykyisen, vuoteen 2020 ulottuvan direktiivin mukaan uusiutuvan energian osuuden pitäisi Suomessa nousta 38 prosenttiin. Tavoite saavutettiin Energiaviraston mukaan jo vuonna 2014. Samana vuonna liikennepolttoaineiden bio-osuus oli peräti 21,6 prosenttia.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tavoite on nostaa uusiutuvien liikennepolttoaineiden osuus 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja lopettaa kivihiilen käyttö kokonaan.

Komission esitys ja Suomen hallituksen tavoitteet ovat kova haaste suomalaiselle metsäsektorille. Vaikka uusiutuvaa energiaa saadaan muun muassa tuulesta, auringosta ja vesivoimasta, on puu ylivoimaisesti tärkein uusiutuvan energian lähde Suomessa myös tulevaisuudessa.

Metsien merkitys päästöjen vähentämisessä ei rajoitu pelkästään uusiutuvan raaka-aineen tuottamiseen. Komission esityksen mukaan metsien kasvu voidaan ottaa hiilen sidonnassa huomioon, jos laskelmat metsänhoidon vaikutuksista voidaan vakuuttavasti osoittaa. Puutuotteiden hiilensidontakyky otetaan komission esityksessä jo huomioon.

Suomen osalta metsänhoidon vaikutusta puuston kasvuun ei luulisi olevan vaikea osoittaa. Metsien puuston kasvu on lisääntynyt 1950-luvun noin 55 miljoonasta kuutiosta nykyiseen noin 105 miljoonaa kuutioon vuodessa.

Metsäteollisuuden peloista huolimatta puuta riittää nykyisellään myös suunnitteilla olevien investointien tarpeisiin. Puuta hakataan vuodessa nyt noin 65 miljoonaa kuutiota. Luonnonvarakeskuksen mukaan vuosittaiset kestävät hakkuumahdollisuudet ovat noin 86 miljoonaa kuutiota.

Aikaisempiin metsänhoidon saavutuksiin ei saa tuudittautua, vaan metsistä on pidettävä huolta jatkuvasti. Ellei metsänhoitotöitä tehdä ajallaan, sekä metsien puuntuottokyky että mahdollisuus sitoa hiiltä heikkenevät.

Muutama vuosi sitten vanhantavaksi mielletyn metsäsektorin arvostus ei ollut Suomessa kovinkaan korkea. Tilanne on nyt aivan toinen. Uudistunut metsäsektori on noussut talouden veturiksi ja nyt myös ilmastopolitiikassa avainasemaan.

Kasvihuonekaasujen vähentämistavoite nostaa metsien merkitystä entisestään. Näin monipuolista ja arvokasta omaisuutta on hoidettava hyvin.