Sateet tietävät jo osittaista katoa

Vuodet eivät ole veljeksiä. Toisinaan vaikuttaa siltä, etteivät ne ole edes sukua toisilleen.

Siinä missä kuivuus ja helteet kiusasivat kasvustoja vuosi sitten, ovat viljelykset tänä vuonna monin paikoin veden vallassa runsaiden sateiden seurauksena. Märkyydestä kärsitään jo lähes koko maassa.

Tulvivat pellot ja liiallinen kosteus tuhoavat ja vioittavat yhä laajempaa viljelyalaa. On selvää, että osaa viljelyksistä on jo kohdannut kato. Se, kuinka laajoiksi vahingot muodostuvat, riippuu ensisijassa sateiden mahdollisesta jatkumisesta. Loppukesän säät ovat tietysti luku sinänsä.

Kaunis ja lämmin sää ovat nyt lähes jokaisen viljelijän toivelistalla ykkösenä. Viileän ja kostean kevään myöhästyttämät kylvöt sekä toistaiseksi hitaasti kertynyt lämpösumma kaipaavat luonnolta kiriapua.

Maatalouden on aina pärjättävä säiden armoilla, eivätkä säät vaikuta ainoastaan peltoviljelyyn. Myös kotieläintuotanto kärsii satovahingoista rehun heikon laadun, vaikeamman saatavuuden ja korkeamman hinnan muodossa.

On jo hyvin todennäköistä, että maailman ruokamarkkinoilla nähdään kuluvalla satokaudella tuntuvia heilahteluja. Suomi ei heiluntaa aiheuta, mutta saa siitä jälleen osansa.

Ruotsissa sateiden arvioidaan nostaneen vilja-alalla kadon jo noin 10 prosenttiin. Se on tuplasti maan katovuoteen 2007 verrattuna. Pohjolassa ei siis tule omasta viljasta ainakaan ylitarjontaa.

Maailman viljasatoa leikkaa puolestaan kuivuus. Siitä kärsivät erityisesti Venäjän ja Ukrainan vilja-alueet sekä USA:n maissivyöhyke.

Odotettu niukkuus näkyy myös maailmanmarkkinoilla. Pohjois-Amerikassa uudesta vehnäsadosta maksetaan nyt samoja hintoja, kuin vuoden 2011 helmikuun hintapiikissä. Maissi puolestaan on lyönyt jo aiemmat hintaennätyksensä.

Suomessa kauppiaiden ostotarjoukset rehuviljoista ja vehnästä vaihtelivat viime viikolla 170–185 eurossa tonnilta. Tämä jää huomattavasti jälkeen siitä hintakäsityksestä, joka maailmanmarkkinoilla vallitsee.

Sateiden aiheuttamat sadonmenetykset tulevat nyt vaikeaan aikaan. Maatilojen kannattavuusongelmat ovat jo valmiiksi kärjistyneet. Se ei silti saisi olla este huolelliseen harkintaan sen paremmin tuotteiden myynnissä kuin ostopanosten hankinnassakaan.

Satomenetykset eivät kosketa vain maanviljelijöitä. Eniten niistä kärsivät maailman köyhimmät – ruokakriisit tietävät kasvavaa nälänhätää. Myös rikkaat joutuvat maksamaan ruuastaan aiempaa enemmän.

Viimeksi maailman heikko sato ja sitä seurannut hintojen nousu aiheutti ruokamellakoita ja muuta levottomuutta useissa köyhissä maissa. Ruuan hinta nähtiin keskeiseksi syyksi myös Pohjois-Afrikasta pari vuotta sitten alkaneeseen ”arabikevääseen”, joka on jo suistanut useita hallitsijoita valtaistuimiltaan.

Kannattaa huomata, että ruokamarkkinoiden mahdolliset häiriöt osuisivat tänä satovuonna aikaan, jolloin Eurooppaa ravistelevat myös pahat talousongelmat. Ruuan hinnan nousu ja samanaikaiset mittavat säästötoimet EU:n eteläisissä kriisimaissa eivät ainakaan lisää poliittista vakautta.

Voi olla, että luonto tänä kesänä muistuttaa ihmisiä jälleen ruuantuotannon merkityksestä. Hyvien lomasäiden sijasta opitaan kenties toivomaan hyvää säätä viljelyksille. Suomessa nämä toiveet menisivät tosin tällä kertaa yksiin.