Yrityksiltä kehuja maakuntien päättäjille

Monien ekonomistien ja poliitikkojen mielestä Suomen menestys on kiinni siitä, miten pääkaupunkiseutu menestyy. Keskittävää politiikkaa ajavat perustelevat kantaansa muun muassa sillä, että keskittäminen lisää tuottavuutta.

Keskittämisen perusteluina kuulee usein myös, että ihmiset haluavat muuttaa suuriin kaupunkeihin. Tutkimusten ja selvitysten perusteella väitteet eivät kuitenkaan pidä paikkaansa.

Viime syksynä Ylen Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan lähes joka kolmas suomalainen haaveilee kodista maaseudun haja-asutusalueella. Suurten kaupunkien keskustoissa haluaisi asua vain joka kymmenes. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös muissa tutkimuksissa.

Kokoomusnuorten kuntavaalipamfletin mukaan "jokainen saa asua siellä missä haluaa, kunhan tekee sen omalla rahallansa". Kantaansa nuorisojärjestö perusteli sillä, että pieni osa kunnista joutuu maksamaan yhteensä noin 600 miljoonaa euroa valtionosuuksien tasauksen muodossa maakuntiin. Tämä maakuntien kehitysapu pitäisikin kokoomusnuorten mielestä lopettaa.

Kokoomusnuoret unohtivat kertoa, että Kela maksoi viime vuonna asumistukea lähes kaksi miljardia euroa. Summasta yli 80 prosenttia maksettiin kaupunkeihin. Jos nuorten toive asumisesta omilla rahoilla toteutuisi, merkitsisi se kovaa muuttoliikettä esimerkiksi pääkaupunkiseudulta maakuntiin.

Joskus vaikuttaa siltä, että myös yrityselämä on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja eikä muualla tapahdu enää mitään. Tämäkään ei pidä paikkaansa, vaan maakunnissa tehdään kovaa työtä elinvoiman vahvistamiseksi.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n eilen julkistaman Kuntaranking-tutkimuksen mukaan Seinäjoen, Turun ja Hämeenlinnan seudut ovat parhaat alueet yrityksille. Seutukunnista seuraavilla sijoilla olivat Helsinki, Rauma, Vaasa, Tampere ja Salo.

Vertailussa oli mukana 25 seutukuntaa. Yritysjohtajat rankkasivat Seinäjoen seutukunnan ykköseksi jo kolmannen kerran. Se on kova saavutus auringonlaskun maakunnaksi pääkaupunkiseudun mediassa leimatulle Etelä-Pohjanmaalle.

Kovimmat nousijat edelliseen vuonna 2015 tehtyyn tutkimukseen verrattuna olivat sijalta yhdeksän toiseksi noussut Turun seutu ja sijalta 20 kymmenenneksi noussut Jyväskylän seutukunta.

Yritysjohtajien arvioihin vaikuttivat EK:n mukaan erityisesti yritysten mahdollisuus osallistua julkiseen palvelutuotantoon, erilaisten yritysten tasapuolinen kohtelu koosta, toimialasta tai elinkaaresta riippumatta sekä lupaprosessien nopeus ja sujuvuus.

Maakuntien merkitys yritystoiminnassa tunnustetaan myös elinkeinoelämän piirissä. Teknologiateollisuuden toimitusjohtajan Jorma Turusen mukaan maakunnat ovat Suomen moottori. Ne vastaavat valtaosasta tuotantoa ja myös elintärkeästä viennin kasvusta. (MT 19.12.)

Teknologiateollisuuden osuus Suomen tavaraviennistä on noin puolet, ja suurin osa alan tuotannosta syntyy pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kun lukuun lisätään metsä- ja elintarviketeollisuuden osuudet, valtaosa Suomen viennistä syntyy maakunnissa. Puhumattakaan omiin tarpeisiin tuotettavasta ruuasta ja energiasta.

Vaikka tutkimuksen nimi on Kuntaranking, on kysymys nimenomaan seutukunnan arvioimisesta. Tämä on hyvä huomioida myös seutukuntien keskuskaupungeissa. Menestykseen tarvitaan yksittäistä kuntaa laajemmat hartiat. Seutukunta menestyy, jos koko alueen voimavarat otetaan huomioon.

Samalla tavalla pitäisi ajatella myös koko Suomesta. Kyse ei ole vastakkainasettelusta, vaan yhteistyöstä.

Suomi tarvitsee kansainvälisesti kilpailukykyisen pääkaupunkiseudun. Pääkaupunkiseutu menestyy parhaiten, kun koko maan voimavarat otetaan käyttöön.