Eduskuntavaaleissa riittää vaihtoehtoja

Poliitikkojen ja harjoitetun politiikan arvosteleminen on yleistä. Harvemmin tulee kiitosta ainakaan sellaisille poliitikoille, jotka ovat joko ministereinä tai hallituspuolueiden kansanedustajina. Tämän ovat saaneet kokea poliitikot ja puolueet toisensa perään.

Politiikassa toimiviin henkilöihin väsytään nopeasti riippumatta siitä, ovatko he pitäneet vaalilupauksensa vai eivät. Nykyisen hallituksen tavoit­teena oli muun muassa nostaa työlli­syysaste 72 prosenttiin, kääntää valtion velkaantuminen laskuun ja talous nousuun. Nämä keskeiset tavoitteet ovat täyttyneet, mutta mielipidemittauksissa ne eivät näy.

Maaseudun Tulevaisuuden, Hufvudstadsbladetin ja Verkkouutisten yhteisesti Kantar TNS:llä teettämän mittauksen perusteella seuraavien eduskuntavaalien jälkeen nykyisen hallituspohjan taival päättyy. Mittauksen mukaan nykyistä oppositio­puolueista (SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP) koostuva punavihreä hallituspohja on suosituin vaihtoehto seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Punavihreä hallituspohja on suosituin 31–39-vuotiaiden, pienituloisten ja opiskelijoiden keskuudessa. Kaupungeissa punavihreän hallituspohjan kannatus on suurinta, mutta myös maaseudulla se on suosituin vaihtoehto.

Toiseksi suosituin hallituspohja on keskustan, kokoomuksen ja SDP:n rakentuva niin sanottu kolmen suuren hallitus. Nykyinen hallituspohja kristillisdemokraateilla ja perussuomalaisilla täydennettynä yltää kolmannelle sijalle. Edellisen vaalikauden sinipunahallitus, jossa olivat mukana muun muassa kokoomus ja SDP, löytyy neljänneltä sijalta.

Hallituspohjan vaihtumiseen viittaavat myös puolueiden kannatus­mittaukset. Helsingin Sanomien keskiviikkona julkistaman, Kantar TNS:n tekemän kannatusmittauksen mukaan SDP ja kokoomus kisaavat suurimman puoleen paikasta. Kaksikosta selvästi jäljessä ovat keskusta ja vihreät. Kolmas hallituspuolue siniset on 1,3 prosentin kannatuksella eduskuntapuolueiden peränpitäjä.

Nykyisten hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus oli mittauksessa 36,8 prosenttia. HS:n prosenteilla mitattuna myös punavihreä hallituspohja tarvitsisi täydennystä enemmistöhallituksen muodostamiseksi. Näiden puolueiden yhteenlaskettu kannatus oli 49,2 prosenttia. Kristillis­demokraattien ottaminen mukaan nostaisi kannatuksen runsaaseen 53 prosenttiin.

Vaikka puolueiden kannatus­mittauksia pidetään viihteenä, niitä seurataan puolueissa tarkasti.

Keskustan puheenjohtajan, pää­ministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan kritiikistä ja kannatuksen laskusta huolimatta tarvittavat uudistukset pitää tehdä. Sipilä uskoo, että suomalaiset näkevät vaaleihin mennessä vastuunottamisen. (HS 18.7.)

SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mielestä SDP:n kannatuksen nousun taustalla ovat puolueen systemaattinen ohjelmatyö ja siitä seuranneet uudet yhteiskunnalliset avaukset. Rinteen äänestäjiltä saamassa palautteessa on arvosteltu työsuhteiden ehtojen heikennyksiä ja kehotettu torjumaan hallituksen sote-uudistus.

Tulevaa hallituspohjaa kaavailtaessa kannattaa myös huomata, että HS:n mielipidemittauksen mukaan erittäin varmoja puoluekannastaan oli vain 37 prosenttia. Kolmannes ei halunnut tai osannut kertoa, mitä puoluetta nyt äänestäsi.

Seuraavissa eduskuntavaaleissa äänestäjille on tarjolla viime vaaleja enemmän vaihtoehtoja. Uusien poliittisten liikkeiden kannatus ei vielä näy mielipidemittauksissa, mutta ne voivat sekoittaa ennakkokuviot.

Seuraavat eduskuntavaalit – todel­linen mielipidemittaus – on ensi vuoden huhtikuussa. Hallitus muodostetaan vaalituloksen ja hallitusneuvottelujen perusteella. Äänestäjien kuluttajansuojan kannalta on tärkeää, etteivät poliitikot lupaile mahdottomia.