Lapsissa ja nuorissa Suomen tulevaisuus

Päättäjät joutuvat varsinkin taloudellisesti vaikeina aikoina tekemään epämiellyttäviä päätöksiä. Veroja korotetaan ja leikkauslistoja laaditaan. Huolimatta siitä, että päätöksiä perustellaan monin eri tavoin, on niiden kohdentaminen aina jonkinasteinen arvovalinta.

Siinä, miten tehdyt päätökset käytännössä vaikuttavat, on suuria eroja. Usein valtiontaloudessa tehtävät säästöt lisäävät menoja esimerkiksi kunnissa. Kokonaistaloudellinen vaikutus jää pieneksi.

Yleisenä periaatteena on ollut puolueista riippumatta, ettei lasten ja nuorten eduista leikata ensimmäisenä. Tämä periaate näyttää nyt murenevan.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) johtama hallitus päätti, ettei lapsilisiin tehdä indeksitarkistusta vuosina 2012–2015. Tarkoitus on, ettei leikkausta korvata myöhemminkään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lapsilisät ovat vuonna 2015 kahdeksan prosenttia pienemmät kuin kuin ilman leikkausta.

Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan lapsilisien leikkaus lisää toimeentulotukimenoja 2–3 miljoonaa euroa jo vuonna 2013.

Myös kotihoidontuki on taas pääministerin leikkauslistalla. Hänen mielestään yhteiskunta menettää verotuloja ja naiset asemiaan työmarkkinoilla, koska he hoitavat lapsiaan kotona. Samoilla linjoilla on myös Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n uusi puheenjohtaja Jyri Häkämies.

Kotihoidon tuki on noin 330 euroa kuukaudessa. Joissakin kunnissa sitä korotetaan vielä erillisellä kuntalisällä. Kuntalisien maksamisen ymmärtää, koska kunnille päivähoidon kustannukset ovat huomattavasti suuremmat.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laskelmien mukaan huolimatta siitä, että päivähoitomaksut ovat nousseet, kattavat ne vain noin 14 prosenttia kustannuksista. Alle kolmivuotiaiden kotihoito tulee kunnille huomattavasti edullisemmaksi kuin se, että lapset vietäisiin hoitoon.

EK:n huoli äitien syrjäytymisestä työelämästä on vähintäänkin liioiteltu. EK:n itsensä viime vuonna julkistaman selvityksen mukaan alla kolmevuotiaiden lasten äitien työllisyysaste on kylläkin runsaat 50 prosenttia. Mutta yli kolmevuotiaiden lasten äitien työllisyysaste nouseekin jo lähelle 80 prosenttia. Se on Euroopan huipputasoa.

Kokonaisuudessaan suomalaisten naisten työllisyysaste on Latvian jälkeen Euroopan toiseksi korkein. Heikoin työllisyysaste Suomessa on nuorilla miehillä.

Tärkeintä kuitenkin on, että asiantuntijoiden mukaan alle kolmivuotiaan lapsen kehityksen kannalta paras hoitopaikka on koti. Onkin outoa, että lasta kotona kotona hoitavia äitejä yritetään syyllistää valinnastaan.

Hallitus on asettanut tavoitteekseen, että Suomi on maailman osaavin kansa vuonna 2020. Kannatettava tavoite, mutta sen saavuttamista ei helpota yhtään koulutukseen suunnitellut leikkaukset.

Ammatillisesta koulutuksesta aiotaan supistaa yli 7 000 oppilaspaikkaa. OAJ:n mukaan jo nykyiselläänkin 5 000 nuorta jää ilman peruskoulun jälkeistä koulutuspaikkaa. Koulutuspaikkoja supistetaan eniten maakunnissa ja koulutusta siirretään pääkaupunkiseudulle ja maakunnissakin maakuntakeskuksiin. Keskittämisestä seuraa muun muassa asuntojen hintojen nousu.

Suomessa ollaan aiheellisesti huolissaan ikääntymisestä. Parasta valmistutumista kansakunnan harmaantumiseen on tarjota paras mahdollinen kasvuympäristö lapsille ja koulutusta nuorille. Heidän varassaan todellakin on Suomen tulevaisuus.